Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Hei!
Helsingin Sanomia säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa kuluva viikko + neljä viikkoa. Helsingin Sanomia voi lukea myös verkkolehtenä, ks. http://www.hs.fi. Soittamalla lehteen voi tiedustella vanhempien lehtien saatavuutta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kappale löytyy ainakin levyltä Vaaras-Perttunen, Liisa: Omalle äidilleni, julk. v. 2000.
Pikku Liisa niityllä kukkia taittaa.
Pikku Pekka aidalta hälle huudahtaa:
"Kuules tyttö tanssikaamme,
tanssikaamme, tanssikaamme,
yhdessä nyt tanssikaamme
kunnes ilta saa!"
"En mää taida tulla, ei aikaa oo mulla,
turha vaiva sulla on mua odottaa.
Poimin päivänkakkaroita, kaunokkeja, sauramoita.
Kukkakimpun sitten multa
äiti-kulta saa."
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa....
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Sinä voit lainata kirjoja suomalaisista kirjastoista kaukolainaamalla. Kaukolainaus tehdään oman lähikirjaston kautta, eli mene ruotsalaisen kotikuntasi kirjastoon ja kysy minkälainen käytäntö heillä on.
Kirjastokorttia suomalaiseen kirjastoon et voi saada. Yleensä kirjastokortin saamiseen vaaditaan osoite Suomessa.
Hei!
Hämeenlinnan seudun, Riihimäen tai Hyvinkään kirjastoista teosta ei löydy. Frank-monihaulla (kirjastot.fi -sivulla) haettaessa näyttää, että teosta on vain tieteellisissä ja yliopistojen kirjastoissa. Teoksen voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön, joka löytyy Hämeenlinnan kirjaston sivun asiointi-otsikon kohdasta lainaaminen, uusiminen ja kaukolainaus.Kaukolainamaksu on 6 €/teos.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Opetushallitus määrittelee tehtäviä, joissa vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome…
Muotoilun käsitteitä ja määritelmiä sekä tietoa muotoilualan ammateista on Teollisuustaiteen liitto Ornamon sivuilla http://www.ornamo.fi/index/12?pageId=249 .
Tietoa ammateista tarjoaa TE-keskuksen ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/haku ja http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf .
Graafinen suunnittelija: http://www.graafinen.com/suunnittelu/graafinen-suunnittelu-pahkinankuor…
Terveydenhuoltoalalla on suojattuja ammattinimekkeitä http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet . Myös asianajaja on suojattu ammattinimeke.
Vika voi olla verkkoyhteydessä, jolloin kirjan lainausta ei saada täysin vahvistettua kerralla. Voit yrittää sulkea Bluefire Readerin ja ladata kirjan uudestaan laitteellesi. Jos kirja on jo ladattu Bluefire Readeriin, niin poista ensin se ja lataa uudestaan kirjastosta. Kirjan voi useimmiten ladata vähintään kolme kertaa palvelusta omalle laitteelle.
Valitettavasti emme pysty yksilöimään tietojasi emmekä tarkistamaan, onko kirja palautunut.
Mihin kirjastoon lähetit kirjan?
Normaalitilanteessa Helmet-kirjastoissa postin mukana palautunut laina palautetaan heti, kun se on saapunut kirjastoon.
Mikäli kirja näkyy edelleen tiedoissasi, voit lähettää kirjan tiedot (kirjan nimi + viivakoodi), niin voimme tarkistaa, onko kirja mennyt palauttamatta hyllyyn.
Olet ilmeisesti varaamassa Lucy Maud Montgomeryn kirjoja Ellibs-kirjaston kautta. Valitettavasti jouduit törmämään järjestelmän pieneen pieneen virheeseen. Lucy Maud Montgomeryn kirjat ovat PDF-muotoisia ja teknisistä syistä johtuen näiden kirjojen varaaminen ei onnistu. Jos kirja on vapaana, sen voi suoraan ladata koneelleen. Jos taas kirja on lainassa, näet suoraan kirjan tiedoista, milloin se on taas saatavilla ja kirjan vapauduttua lainata sen heti itsellesi. Virhe on hämmentävä, mutta toistaiseksi virhettä ei ole vielä saatu korjattua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
HelMet-kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen HelMet-kirjastoon. Sinun ei siis tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kärpäsiä on monia lajeja. Varsinkin kukkakärpänen on mainio lentäjä. Matti Järvilehto kertoo artikkelissaan "Lentäjä vailla vertaa" (Tiede 2000; 1989:5 s. 49-51) että kukkakärpänen voi leijua ilmassa paikoillaan ja lähteä siitä mihin hyvänsä suuntaan, alas, ylös, eteen, taakse, sivulle. Kaiken tämän se voi liittää erilaisiin kaarto-ja kiertoliikkeisiin.
Kärpänen lähtee lentoon hyppäämällä siivilleen. Tämän aloitushypyn se suorittaa ponnistamalla etujaloillaan. Sillä on kuusi jalkaa, ja lentäessään kärpänen ojentaa etujalkansa eteenpäin ja taaimmaiset raajaparit taaksepäin. Juuri ennen lentoon lähtöä tietty lihasryhmä ojentaa siivet sivuille. Kärpäsen hypätessä siivet alkavat rytmikkään lyöntiliikkeensä. Siivet liikkuvat lennon aikana...
