Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Outi Finna tietokannasta https://outi.finna.fi/ voi hakea sanoilla ihmiskauppa ja naiskauppa. Paikalla on esim. seuraavat kirjat:
Orjuus tänään : näkökulmia ihmiskauppaan / toim. Merja Saarni, 2016.
Rendic, Pia : Ihmiskaupan kasvot, 2015
Bales, Kevin : Nykyajan orjat ja miten heidät vapautetaan, 2013.
Chalke, Steve & Blair, Cherie : Seis! : pysäytä ihmiskauppa, 2011
Kristof, Nicholas D. & Wudunn, Sheryl : Puolikas taivasta, 2010.
Oikeudellisesta näkökulmasta voi suositella kirjaa:
Kimpimäki, Minna : Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin : prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen sääntely, 2009.
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Ei liene niin, että ihmiset todellisuudessa ajattelevat samalla tavoin, vaikka aatesuunta olisikin yhteinen. Kommunistisen puolueen manifestissä löytyy kommunistisen ideologian ydin. Siihen voi tutustua esim. täällä, https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1848/kommunistisen-puolueen-manifesti/index.htm . Ehkäpä perusajatus on, että kaikki kuuluu kaikille tai että mikään ei kuulu kenellekään.
Hei!
Tällä hetkellä Tikkurilan, Myyrmäen tai Pähkinärinteen kirjastoissa ei valitettavasti ole tarjolla ompelukonetta tai saumuria. Ompelukoneita ja saumureita löytyy kyllä muista Helmet-kirjastoista Espoosta ja Helsingistä. Listaus kyseisistä kirjastoista löytyy Helmet-verkkokirjastosta Kirjastot ja palvelut -valikosta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitsemalla pudotusvalikosta palveluksi Ompelukoneet tai Saumurit, tulee auki lista niistä Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.
Myyrmäessä asukastila Myyringissä (Kauppakeskus Isomyyrin 3. kerros) on toimintatupa, jonka varustukseen kuuluu ompelukoneita, saumureita sekä erilaisia askarteluvälineitä. Lisätiedot http://www....
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
Töölön kirjastossa on soittohuone, jossa on digitaalinen piano (ajanvaraus https://varaamo.hel.fi/ tai 09 310 85725.
Vantaalla on piano asiakkaiden käytössäTikkurilan kirjastossa (ajanvaraus musiikkiosastolta, puh. 043 825 0963) ja Koivukylän kirjastossa (ajanvaraus puh. 043 8250961).
Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastojen sivuilla kerrotaan, että niissä on piano asiakkaiden käytettävissä (soittohuoneen varaukset https://varaamo.espoo.fi/).
Tarkempia tietoja voit kysyä ko. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen.
Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna...
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut...
Runoa ei löydy Tämän runon haluaisin kuulla -teosten osista 1, 2 tai 3 tai uusimmasta kaikkien aikojen rakastetuimmat -osasta.
Ylen arkistossa asiaa selviteltiin, mutta he eivät myöskään löytäneet runoa. Heillä on varsin kattavat, joskaan eivät aivan täydelliset, tiedot tietokannassaan Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksistä. Muutama muu Tapio Hämäläisen lausuma runo tietokannasta löytyi.
Joten valitettavasti runoilija jäi tuntemattomaksi.
...
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Mitä mahtaa kysymyksessä oleva "teille" tarkoittaa? Kun kysymys on lähetetty kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, voi sen osalta lyhyesti todeta, että palveluun pääsee vastaajaksi kouluttautumalla kirjastotyön ammattilaiseksi ja hankkimalla sen jälkeen niin paljon työkokemusta, että kollegat pitävät sopivana hoitamaan tällaista kansallista palvelutehtävää.
Jos "teille" taas tarkoitti jotain yleistä kirjastoa Helsingin seudulla, täytyy vastata muutamalla ehdollisella tavalla. Jos tarjoutuu palkattomaksi apulaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä sen kirjaston johtajaan, jota lähinnä ajattelee. Jos haluaa kirjastotyöstä myös pientä palkkaa, pitää ensin suorittaa kirjastovirkailijan opinnot ja yrittää sitten parin sadan muun...
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön...
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Hei,
Siskoni on noita -sarjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista DVD:nä. Eikä sarjaa ole esitetty YLE:llä, joten uusintatoivekaan ei tässä tapauksessa ole mahdollinen.
Mutta, jos sinulla on mahdollisuus ostaa DVD-sarja, niin nettikauppojen kautta sarja voisi olla saatavilla, samoin esimerkiksi Huuto.netissä,
ystävällisin terveisin
Yle Arkisto
