Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Antikvariaatti-sana voidaan katsoa kuuluvan ns. vierassanoihin. Tulkitsen, että tässä sanassa yhdysosien raja on hämärtynyt. Silloin hyväksytään kahtalainen tavutus:
joko an-ti-kva-ri-aat-ti tai an-tik-va-ri-aat-ti
Jos yhdysosat olisivat selvästi tunnistettavissa, tavunraja kulkisi näiden yhdysosien välissä.
LÄHDE: Pirkko Leino: Pilkulleen! : opas välimerkkien käyttöön. 2006, s. 134.
Kollegani Anja Korkala Sellon ja Tapiolan kirjastoista tiesi että kyse on sanasta moping eli murjottava. Myrtle sanoo elokuvassa Ronille että miksi tämä tietäisikään hänestä ” Who would ever talk about ugly, miserable, moping, moaning Myrtle.” eli ”Kuka puhuisikaan rumasta, surkeasta, murjottavasta/mököttävästä, voihkivasta/valittavasta Myrtlestä?"
Kyseessä lienee vuosina 1994-96 ilmestynyt Maria Eräsen Kastanjan ratsumajatalo -sarja, jonka osat ovat Ratsulomalla Ranskassa, Hevostytöt vaarassa, Kastanjan suojelusponi ja Ratsumajatalon Roosaliisa.
Lisätietoa esim. Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/series/131221-kastanjan-ratsumajatalo
Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356 – 323 eKr.) ei käyttänyt housuja, vaan hänen pukautumisensa noudatteli yleiskreikkalaista tapaa. Kreikkalaisten mielestä housuja käyttivät vain sivistymättömät barbaarit.
Kreikkalaisen miehen tärkeimmät vaatekappaleet olivat kitoni ja khlamys. Kitoni koostui kahdesta isosta suorakulmaisesta kankaanpalasta, khlamys taas oli viitta. Alusvaatteita toki käytettiin myös. Makedonialainen erikoisuus oli kausia, joka oli nahasta tai huovasta tehty päähine. Taistelutilanteessa Aleksanteri käytti ainakin ylävartaloa suojaavaa linothoraks-panssaria.
Kuka sitten valmisti Aleksanterin vaatteet? Antiikin kreikkalaisessa yhteiskunnassa kehruu ja kutominen oli pääsääntöisesti naisten työtä. Ajalliset ja...
Sitaatti löytyy Maarit Saarelainen-Sahlmanin pro gradusta Henkilökohtaisten muistojen merkitys ja käyttö luovassa kirjoittamisessa : kun orava kaivoon hyppäsi (2011). Pro gradussaan Saarelainen-Sahlman tutkii henkilökohtaisten muistojen merkitystä ja käyttöä luovassa kirjoittamisessa. Gradu löytyy Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27187.
Gradun s.18 löytyy teksti, jossa sitaatti on: "Leila Simonen on tutkinut Body-projektissaan ruumiin muistia. Hän toteaa, että bioenergetiikan mukaan kaikki mitä ihminen on kokenut, on kirjoitettu hänen ruumiiseensa (Simonen 1995, 34). Ruumiimme muistaa kaiken,kokemamme ristiriitatilanteet ja tukahdutetut tunteet, mutta myös onnenhetket ja...
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -...
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Suomennokset ovat ilmestyneet samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin, mutta useasta suomennoksesta on ilmestynyt uusia painoksia myöhempinä vuosina. Alla on luettelo Anna Janssonin aikuisten dekkareista ilmestymisvuosineen. Luettelo on peräisin palvelun aiemmasta vastauksesta vuodelta 2013 (https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4780f3f1-b…). Siihen on lisätty vuonna 2014 suomennettu Tuhopolttaja:
Stum sitter guden, 2000 suomennos Vaitelias jumala 2002
Alla de stillsamma döda, 2001 suomennos Kalpeat ja kuolleet 2003
Må döden sova, 2002 suomennos Loputon uni 2004
Silverkronan, 2003 suomennos Hopealantti 2005
Drömmar ur snö, 2004 suomennos Jäljet lumessa 2006
Svart fjäril, 2005
Främmande fågel, 2006 suomennos...
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Arja Laatikaisen opinnäytetyön (2009) mukaan hameen alla käytetään esimerkiksi vanulla täytettyä tyynyä eli pönkkää. Pönkän tarkoitus on mm. auttaa pukua laskeutumaan kauniisti ja peittää mahdollinen raskaus. Merkittävin syy siihen miksi pönkän käyttö kuitenkin yleistyi 1990-luvulla etenkin nuorten romaninaisten keskuudessa on, että pönkkä nostaa hameen painoa pois vyötäröltä (Madetoja). Romanikulttuuria aloittelijoille -blogin mukaan on myös ompelijoita, jotka osaavat ommella hameen ilman pönkkääkin vyötäröltä keveäksi, joten mikään välttämättömyys pönkkä ei ole raskaassakaan hameessa.
Romaninaisen päällyshame voi painaa yli kymmenenkin kiloa, joten pönkkä todella lisää hameen käyttömukavuutta. Olettaisin, että hameen raskaus on rasite...
