Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Koska Suomen armejassa on kielletty parta? 865 Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois. Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Nopeudennosto vai nopeuden nosto? 2234 Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen. Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214 Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Minkähän arvoinen mahtaa olla 20 markan kolikko vuodelta 1939? 1486 "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Tiedän, että laulun nimi on espanjaksi "Cucurrucucuu Paloma" ja koko tekstinkin löydän espanjaksi, mutta suomeksi minulla on vain sanat "ei neito paljasta… 999 Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!" Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Yle Areenassa on itsenäisyyden merkkivuoden juhlakonsertit "Skolmusik 2017". Onko KAJ'n konserteissa esittämä, Saarijärven Paavon pettuleivän inspiroima Paavos… 118 Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Mitä merkitsee paikannimessä pääte - noori? Esim. Millasnoori ja Rammasnoori Evijärvellä 921 Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti: - juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa  pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä - snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan) - Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa) - Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö - Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut...
Olen etsimässä uutta dekkarisarjaa luettavaksi ja toivon että voisitte suositella kirjoja ja kirjailijoita. Olen jo lukenut ja tykännyt Agatha Christiestä,… 2032 Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia. Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua. Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat. Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava...
Kysymykseni liittyy puhumiseen. Erityisesti nuoret naiset narisevat Ääni tulee kurkusta ja välillä hyppää falsettiin. Radiotoimittajissakin on narisijoita… 966 Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290 Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta...
Aku Ankassa aina mieron tielle jouduttuaan omaisuutensa (olletikin mukaan lukien myös vaatteensa) menettänyt pukeutuu tynnyriin. Muistelimme, että jossain… 644 Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa. Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Mikö on nimen Eepi tarkoitus ja alkuperä? 1179 Hei, Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia. Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Missä kirjoissa voi löytää tietoja ns "sielulinnuista", Wikipedia kirjoittaa, että niitä muka "käytettiin Karjalassa vielä 1900-luvulla". 1284 Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna." Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Missä runossa sanotaan:" Ei mikään ole somempaa kuin pieni marjatalo, panaiset seinät siinä on ja punainen kattovalo..." ja lopussa:"Minäkin muutan vaapukkaan… 2712 Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo." Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni...
Ei ole mulla avainta eikä tiirikkaa jolla sydämmesi aukaisen laulun sanat 1761 Olisiko kyseessä laulu "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa - -" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Toivo Särkkä, joka on elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila." https://www.elonet.fi/fi/elokuva/115752 Sanat täytynee tarkistaa elokuvan avulla, sillä niitä ei löydy kovinkaan helposti. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=f08db3b1-b3…
Mitä tarkoittaa, kun käsinestesaippuan tuoteselosteessa lukee maininta: "haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia vaikutuksia". Eli jos käyttää tätä saippuaa… 661 Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf...
Olen tekemässä esitelmää Risto Isomäestä, enkä oikein löydä tietoa hänen lapsuudestaan tai nuoruudestaan. Tarvitsisin myös tiedon, mille kaikille kielille… 750 Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä. Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112 https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272 Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta. Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN Fennica https://finna.fi  
Minulla on vahva mielikuva, että Aku Ankassa (voi olla toki jokin muukin) on ollut tämän suuntainen lausahdus: "syrjätuote navetan lentää lapaan tuulimyllyn"?… 334 Kyseinen lainaus löytyy Don Rosan teoksesta Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (1999). Siinä Louhi lähtee Helsinkiin kostamaan suomalaisille ja sanoo mennessään: "Nytpä tallin syrjätuote / osuu siipiin tuulimyllyn".  Lähteet Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (suom. Jukka Lindfors ja Markku Saarinen)  Helsingin Sanomat 10.11.1999: Roope kirjokantta takomassa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003840846.html  
Muistaako kukaan Helsingin Kalliossa Kolmannen linjan ja Castreninkadun ja Toisen linjan kulmaan sijoittuneen puutalokorttelin Liisa-hevosta? Kortteli… 292 25.1.1975 Helsingin Sanomat tosiaan uutisoi kaupungin viimeisen työhevosen kuolemasta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Liisa, vaan kuorma-auton alle jäi 18-vuotias Ukko-hevonen. Onnettomuus tapahtui Muurimestarintiellä. Ukon ylittäessä tietä tuli kuorma-auto vauhdilla hevosen kylkeen. Paikalle saapunut poliisi lopetti pahasti loukkaantuneen eläimen. Murheen murtama ajomies saattoi vain seurata kuinka halko-ja tukkikuormia kiskonut työkumppani menehtyi. Liisa-hevosesta emme ikävä kyllä löytäneet tietoa. Liisaa ei mainita myöskään Helsingin Sanomien aikoinaan julkaisemassa kaupungin kortteleista kertovassa juttusarjassa. Ajureita, hevosia ja hevostalleja kyllä Kallion vanhoissa puutalokortteleissa riitti. Kortteli 308, joka sijoittui...
Miten ja milloin lanttu-, porkkana- ja perunalaatikoista on tullut joulupöydän ruokalajeja juuri Suomessa? Tunnetaanko niitä muualla? 623 Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti...
Etsin nuortenkirjasarjaa, joka kertoo yhden perheen veljesten elämästä talvi- ja jatkosodan ajan Helsingissä (tai ehkä Turussa). Veljeksiä oli kolme tai neljä,… 366 Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja. Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Pentti Saarikosken runo, jossa ajatus on jotekin seuraava: mulla menee huonosti sulla menee huonosti, mutta jollain menee hyvin 1860 Etsitty Pentti Saarikosken runo löytyy vuonna 1971 ilmestyneestä kokoelmasta Onnen aika: Minulla menee huonosti. Kaikilla menee huonosti. Mutta joillakin menee hyvin.