Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---" Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944
Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)
Etsitty runo on Yrjö Jylhän Tuomittu talo ja siteerattu säkeistö ensimmäinen neljästä. Alunperin runo ilmestyi kokoelmassa Kiirastuli (1941), mutta se löytyy myös monesta Jylhän tuotannosta kootusta runovalikoimasta, kuten Runoja : valikoima eri kokoelmista (1943) [tässä nimellä Autio talo], Yrjö Jylhän kauneimmat runot (1957), Valikoima Yrjö Jylhän runoja ja käännöksiä (1960).
Tikkurilan akvaario- ja lemmikki-liikkeen mukaan taistelukala elää parisen vuotta ja kasvaa n. 7 cm pituiseksi. Tiikeribarbi elää 2-5 vuotta ja kasvaa samoihin mittoihin. Molempien kasvu täysipituiseksi riippuu suuresti ravinnon saannista, mutta kyllä ne alle vuodessa ovat kasvaneet.
Emme onnistuneet löytämään kirjailija Kirsi Kunnakselta yhtään joulurunoa. Hänen tuotantonsa - niin lapsille kuin aikuisillekin kirjoittama - on tosin niin laaja, että varmuutta asiaan ei saatu. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta löytyy luettelo koko tuotannosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976056120#.VI7…
Kirsi Kunnaksen suomentamista runoista löytyy ainakin tämä jouluaiheinen lasten runo:
- Harmaan aasin jouluaatto / Krüss, James (kirjassa Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot)
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:
"Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce
Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa...
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
Kirjavinkkauksesta aikuisille ei ole juurikaan kirjoitettu. Löysin kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
* Bodart, John: Booktalk! : booktalking and school visiting for young adult audiences.(H. W. Wilson,1980, ISBN 0-8242-0650-9).
* På tal om böcker : om bokprat och boksamtal I skola och bibliotek. (BTJ Förlag, 2005, EAN 9789170185540). Näitä kirjoja on mm. HelMet-kirjastoissa, eli niitä saa kaukolainaksi.
* Myös seuraavassa teoksessa on kirjavinkkauksesta (sekä lasten että aikuisten): Mäkelä, Marja-Leena, Kirjavinkkarikirja. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus).
Kirjastolehdessä (2004; (97) 5; 6-7 on haastateltu turkulaista Kaisa Hypeniä. Artikkelin nimi on Kaisa Hypen : ammatti romaanihimon lietsoja. Hypen on...
UPM aloitti luontojulisteiden ja niihin liittyvien opasvihkosten julkaisun vuonna 2000. Aiheina ovat olleet ainakin sudenkorennot, linnut, perhoset, kovakuoriaiset, lehtokasvit, sienet, jäkälät, sammaleet, käävät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. UPM:n kotisivujen mukaan (https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metsiemme-harjukasveja/) julisteet ovat olleet erittäin suosittuja, ja monesta niistä on jo painos loppunut. Saatavilla olevia julisteita voi tiedustella ja noutaa lähimmästä UPM:n metsäpalvelutoimistosta. Tampereen toimisto sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 11 C 1. Julisteita ei postiteta.
UPM on julkaissut monia julisteita myös pdf-muodossa internet-sivuillaan: https://www.upmmetsa.fi/...
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen...
Tekstityksiä joudutaan lähes poikkeuksetta käytettävissä olevan tilan vähäisyyden vuoksi tiivistämään. Varsinkin kysymyksessä mainitun tapaiset huonokuuloisille tarkoitetuilla tekstiraidoilla esiintyvät huomautukset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä. "Telephone ringing" välittää vastaanottajalle täsmälleen saman informaation kuin pitempi "Telephone is ringing", joten se on tekstityksen kannalta "parempi" vaihtoehto.
Ville Valon musiikkivideolla Olet mun kaikuluotain pyöritään parissakin paikassa Helsingissä, mutta viittaamasi katu videon puolivälin paikkeilla on Töölössä sijaitseva Museokatu, jossa Valo seisoo lähellä Minervankadun kulmaa. Voit vahvistaa havainnon pysäyttämällä musiikkivideon noin kohtaan 1:50 ja vertailemalla näkymää esimerkiksi Google Mapsin katunäkymään osoitteessa Museokatu 9.
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Sukunimi on kehittynyt saksalaisperäisestä henkilönnimestä Hemming. Nimi on ollut ensin käytössä talonnimenä ja myöhemmin sukunimenä. Hemmilä -nimisiä taloja arvellaan olleen eripuolella Suomea. Sukunimeksi se on voinut vakiintua ainakin Eurassa, Elimäellä, Pudasjärvellä, Sotkamossa, Padasjoella, Alavieskassa, Ylivieskassa, Asikkalassa, Lapväärtissä tai Tl. Uudellakirkolla.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. Otava. 2000
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen...
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
