Tuija Lehtisestä löydät tietoa Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ ja kirjoista: Kotimaisia nykykertojia (1997); Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sinun kannattaisi varmistaa asia Myrkytystietokeskuksesta, sillä me emme pysty arvioimaan käytön turvallisuutta. Asian selvittämistä varmasti helpottaa, jos tiedät, millä aineella myrkytys on tehty.
Myrkytystietokeskus:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä löytyy vain satunnaisesti....
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Marilyn Kayesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla laatikkoon Kaye Marilyn. Esim. seur. osoitteesta löytyy tietoa suomeksi
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…;
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kirjasto 10:n sulkeuduttua ovat sen palvelut siirtyneet laajennettuna Oodiin. Ohessa yhteystiedot Oodiin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/…
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin.
Kirjassa
Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series
mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan.
Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta.
Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä:
http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm
http://www....
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole...
