Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Internetin turvalliseen käyttöön kuuluu että joillekin sivustoille pääsy on estetty eli blokattu. Tällaiset suojausohjelmat ovat tarkoitettu suojaamaan lapsia ja nuoria eksymästä väärille tai vahingollisille sivuille.
Jos koulun koneilla tietyt www-sivut on blokattu tämä estotoimenpide on tehty tietoisesti koulun verkkoviestinnän tietoturvasta vastaavan henkilön toimesta. Useimmissa peruskouluissa koulun koneiden käyttö pelaamiseen lienee kyseenalaista tai kiellettyä.
Verohallinnon www-sivuilta http://www.vero.fi/ löytyy ohjeet lisäprosentin laskemiseen. Suora linkki sivulle on http://www.vero.fi/default.asp?article=5873&language=FIN.
Löydät ohjeet Verohallinnon sivuilta käyttämällä yläreunassa olevaa hakulaatikkoa. Kirjoita siihen sanat "lisäprosentin laskeminen" ja klikkaa "hae". Klikkaamalla linkkiä "Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2008" pääset em. sivulle, missä lisäprosentin laskentaperusteista kerrotaan. Jos tästä ei ole apua, kannattaa kääntyä Verohallinnon puoleen. Yhteystiedot löydät em. nettisivulta.
Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Urbaanin sanakirjan mukaan sanonta tarkoittaa lähtemistä pois mistä tahansa paikasta. https://urbaanisanakirja.com/word/vittuun-taalta-keilahallista/
Tällaisten uudempien sanontojen taustoja ei useinkaan tunneta. Nykyään ne leviävät laajempaan käyttöön myös verkossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/16/urbaani-kieli-elaa-netissa. Eräällä sivustolla mainittiin sanontaa kuullun ainakin armeija-aikana.
Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja.
Talentum, 2010 6. uud. p.
http://www.helmet.fi/record=b1977953~S9*fin
Asiakirjamallit. Talentum, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1858814~S9*fin
Keskinäiden testamentin malleja ei oikein löydy nettisivuilta ilmaiseksi.
Palvelustamme löytyi seuraava vastaus:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ec1a71f0-866d-410…
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole Cineast-palvelua. EI myöskäään muilla Helmet-kirjastoilla. Helmet-kirjastojen ainoa videopalvelu on musiikkipalvelu Medici.tv.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Content/ekirjasto#kirjat
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields...
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
