Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu...
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Lääkäriliiton sivustolta löytyy artikkeli potilaan juridisista oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista.
"Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään."
"Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Lääkäri on velvollinen ammattitoiminnassaan soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja...
Netissä olevan vapaan tietosanakirjan Wikipedian sivuilta löytyy suomenkielinen artikkeli Titanicista osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic . Lisäksi löydät seuraavalta kotisivulta luotettavaa tietoa Titanicista: http://www.iitti.fi/ylaaste/kausa/ljaaskelainen/etusivu.htm .
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Sinun kannattaisi varmistaa asia Myrkytystietokeskuksesta, sillä me emme pysty arvioimaan käytön turvallisuutta. Asian selvittämistä varmasti helpottaa, jos tiedät, millä aineella myrkytys on tehty.
Myrkytystietokeskus:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2-4 päivää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ruoka kannattaa jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja säilyttää riittävän kylmässä jääkaapissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää – mutta vain, jos se on jäähdytetty oikein - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Helppo nyrkkisääntö – näin kauan ylijäänyt ruoka säilyy jääkaapissa | Makuja | MTV Uutiset
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
