Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Yle Areenan tarjonta on laadukasta ja valikoitua, joten melkein mikä tahansa ohjelma Lasten Areenassa kelpaa tarkoitukseesi. Laadukkaita kotimaisia elokuvasarjoja voisin kuitenkin tässä suositella. Ensimmäisenä tulevat mieleen "Risto Räppääjä", "Heinähattu ja Vilttitossu", "Supermarsu", "Onneli ja Anneli" ja "Puluboi".
Elokuvia on vain satunnaisesti tarjolla Yle Areenassa. Niitä on saatavilla kuitenkin muiden striimauspalveluiden kautta, joten kannattaa kokeilla muistakin suoratoistopalveluista (Netflix, Viaplay, SF Kids, C More, jne.). Tällä hetkellä Yle Areenassa näyttää olevan "Onnelin ja Annelin" sekä "Puluboin" jaksoja:
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-3849649
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-4092947
Obduktiotilojen siivouksesta on olemassa yksi kirja ja pari artikkelia, jotka ovat kuitenkin jo melko vanhoja:
Laboratorioiden ja obduktiotilojen siivous. [2., uud. p.] Sairaalaliitto, 1989 (59 s.) ISBN: 951-9159-57-6
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 1. Siivoussektori 1991 : 2, s. 22-24
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 2. Siivoussektori 1991 : 3, s. 28-30
Sairaalasiivouksesta yleisemmin on kirjoitettu useita kirjoja ja artikkeleita, esim.
Lausjärvi, Marjatta: Sairaalasiivous. Puhtaustieto PT , 1998 (15 s.)ISBN: 952-5198-15-4.
Uudistuva laitoshuolto / [toimittaja: Soile Hellstén]. 2. p. [i.e. 2. laitos]. Suomen Kuntaliitto, 2003 ISBN: 951-755-551-2.
Lehtiartikkeleita sairaalasiivouksesta on kotimaisissa...
Tyrnin marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja muita elimistölle hyödyllisiä aineita. C-vitamiinia tyrnissä on kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnimehua on käytetty esim. torjumaan verisuonten kalkkeutumista. Tietoa tyrnimehun vaikutuksesta hampaille en valitettavasti löytänyt. Seuraavalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivulla on listattu tyrnin terveysvaikutuksia
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=455&lang=fi
Lähde: Hannele Klemettilä: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoria ( Maahenki 2011)
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Tässä on kiinalaisesta ruokakulttuurista kertovia kirjoja:
|
1) So, Yan-kit: Klassinen kiinalainen keittiö (1990)(Hyvä johdanto kiinalaiseen ruokakulttuuriin, eri alueiden keittiöihin, aterian tarjoiluun, ruokatapoihin yms.)
2)Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Kiinasta (1997) (Esipuheessa kerrotaan kiinalaisesta ruokakulttuurista, etenkin eri alueiden keittiöistä.)
3) Mäkeläinen, Eija:
Ruokamatka Kiinaan (1990)
4) Kaikkonen, Marja:
Syödään kuten Kiinassa (1983)
5) Kiinalainen keittokirja--idän herkkuja ja ruokakulttuuria
ERIKSEEN WOK-...
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa...
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
