Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole...
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu...
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että mitään yleistä puhdistustapaa heillä ei ole. Puhdistettavassa kirjassa voi joskus olla vaikkapa hometta, jolloin puhdistus on sen mukaista. Usein puhdistuksessa käytetään vain imuria ja kuivaa liinaa tai pensseliä ja vanua.
Melinda Metzistä löytyy melko lailla perustietoa https://www.goodreads.com/author/show/1346213.Melinda_Metz , mutta hänen kirjoittamastaan kirjasarjasta löytyy tietoa myös Kirjasampo.fi:sta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5867fe98-0de5-4373-85cb-b….
Suomen vanhin synnyttäjä oli 58-vuotias, ja hän sai vauvan ennen kuin hedelmöityshoitoja oli keksitty – nykyisin viisikymppiset synnyttäjät ostavat toimivia munasoluja Itä- ja Etelä-Euroopasta
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005473243.html
Helsingin sanomat 1.12.2017, kuukausiliite
Miksi sisarusten ikäero pienenee?
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/tammi-2018-tietovuoto/
Väestöliitto Tammikuu 2018 Tietovuoto
Useat sadat alaikäiset avioliittoon Suomessa - Nuorimmat vasta 14-vuotiaita
https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/95469-useat-sadat-alaikaiset-avioliittoon-suomessa-nuorimmat-vasta-14-vuotiaita
Seinäjoen sanomat 6.11.2012
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Opintoluotsi tietokannassa on kattavasti koulutustietoa Suomesta.
http://www.opintoluotsi.fi/
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut on medianomi.
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon.
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Porvoon kaupunginkirjastossa tällä hetkellä paikalla olevan painoksen (2002) mukaan hinta vaihteli 0,50 eurosta 60 euroon. Suurin osa kolikoista oli 0,50 euron arvoisia.
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
http://www.holmasto.com/index.php?page=61&auctgrp=6476
Jälkimmäisessa nettiosoitteessa on vanhojen suomalaisten kolikoden kuvia ja huutokauppahintoja.
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Tässä olisi kirjoja, joista löytyy tietoa keskiaikaisista aseista:
1) Edge, David: Arms & armor of the medieval knight : an illustrated history of weaponry in the Middle Ages (London: Saturn, 1996)
2) Hewitt, John: Ancient armour & weapons : from the Iron Age to the thirteenth century (London: Senate, 1996)
3) Ashdown, Charles Henry: European arms & armor (New York: Barnes & Noble, 1995)
4) Harrison, Mark: Anglo-Saxon thegn : 449-1066 ad (London: Osprey, 1993) (erityisesti anglosaksien aseista)
5) Gravett, Christopher: German medieval armies 1300-1500 (London : Osprey Military, 1985)
6) Nicolle, David: The age of Charlemagne (London: Osprey Military, 1984)
7) Wise, Terence: Medieval European armies (London: Osprey...
