Avaa puhelimesi näppäinlukko, jos käytät sellaista. Näkyviin tulee jonkinlainen työpöytä tai valikko. Etsi siltä kuvake tai teksti, jossa lukee Viestit (tai SMS tai Tekstiviesti). Valitse se ja pääset lähettämään viestin. Yleensä ensin valitaan kenelle viesti lähetetään,eli etsi muistiosta ystäväsi nimi. Sitten kirjoitetaan viesti ja lopuksi painetaan Lähetä.
Paljon riippuu puhelimen mallista ja siitä onko siinä perinteinen näppäimistö vai kosketusnäyttö. Jälkimmäisissä näet puhelimen näytöllä näppäimistön, jolla kirjoitat viestin. Vanhemmissa puhelimissa, joissa on nappulat, kirjoitetaan yleensä niin, että yhden numeronäppäimen takana on useita kirjaimia. Esimerkiksi kun haluat kirjaimen A, painat ensimmäistä numeronäppäintä...
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon".
Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta.
Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin.
Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Kappale löytyy ainakin levyltä Vaaras-Perttunen, Liisa: Omalle äidilleni, julk. v. 2000.
Pikku Liisa niityllä kukkia taittaa.
Pikku Pekka aidalta hälle huudahtaa:
"Kuules tyttö tanssikaamme,
tanssikaamme, tanssikaamme,
yhdessä nyt tanssikaamme
kunnes ilta saa!"
"En mää taida tulla, ei aikaa oo mulla,
turha vaiva sulla on mua odottaa.
Poimin päivänkakkaroita, kaunokkeja, sauramoita.
Kukkakimpun sitten multa
äiti-kulta saa."
Kappaleen nuotteja ei näyttäisi valitettavasti ilmestyneen painettuna. Pelkät sanat löytyvät teossarjan ”Toivelauluja” osasta 58 (Musiikki-Fazer, 1964), mutta sitäkin on huonosti saatavilla.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että kappaleen nuoteista olisi valokopio Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joka sijaitsee Helsingissä. Aineistoa ei anneta kotilainaan, mutta siihen voi tutustua arkiston tiloissa ja mahdollisesti ottaa myös valokopioita siitä. Jos haluat tiedustella asiasta tarkemmin, Suomen Jazz & Pop Arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Pääkirjasto säilyttää Hämeen Sanomat pysyvästi kokoelmissaan joko mikrofilmeinä tai sidottuina vuosikertoina. Vanhoja Helsingin Sanomia löytyy vain vuosilta 1914-1922 ja 1924-1950. Ota yhteyttä pääkirjaston infoon, josta saat haluamasi vuosikerran luettavaksi.
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä...
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:
Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före...
Lahden kaupunginkirjastossa on teos
Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990
Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta.
Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset:
Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998.
Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996.
Westerlund, Göran
Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995.
Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta.
Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan...
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
