Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Turun kaupunginkirjaston eri osasoilta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston
osastoon, siis myös pääkirjaston kirjat voi palauttaa Nummen kirjastoon.
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä...
Valfrid on muinaissaksalaista alkuperää oleva nimi, jonka kantamuodon osat tarkoittavat ”taistelukenttää” (wal) ja ”rauhaa” (fried). Nimen on tulkittu merkitsevän ”taistelukentän turvaa”. Valfridin vanhempia muotoja ovat esim. Wal(e)fried ja Valfridus ja nimi oli eri muodoissaan Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928 saakka. Nykyisin muoto Valfrid on suomenruotsalaisessa almanakassa. Valfrid on myös pyhimysnimi, sillä katolinen kirkko muistaa 700-luvulla luostareita perustanutta italialaista Walfrid Della Gherardescaa.
Lähde: Saarikalle, A./Suomalainen,J., ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön”.
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla...
Meiltä on kysytty samantyyppisiä asioita ennenkin. Laitan aluksi linkkejä vanhoihin kysymyksiin ja vastauksiin:
Löytyykö kaunokirjallisuudesta (joko prosaa tai lyriikkaa) kuvauksia siitä, millaiselta psykoottisesta ihmisestä tuntuu tai millaisessa maailmassa psykoosissa?
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kaunokirjallisuudesta-joko-prosaa-tai
Etsin kirjoja, joissa olisi kuvattu psykiatrisesti sairaiden kokemuksia, esim. vaikeasti masentuneita, maanis-depressiivisiä tai skitsofreenisia ihmisiä. Ei siis mitään oppikirjaa, vaan tyyliin "En luvannut sinulle ruusutarha
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kirjoja-joissa-olisi-kuvattu
Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala...
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla...
Sitaatti on Hamletin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta, Hamletin ensimmäisestä yksinpuhelusta.
Hamletista on olemassa useita suomennoksia. Tässä mainitsemasi kohta kolmena käännöksenä:
Heikkous, vaimo nimes! (Paavo Cajander)
Heikkous, nimesi on nainen. (Veijo Meri)
Häilyväisyys, nimesi on nainen! (Eeva-Liisa Manner)
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Rauni Mollberg (1927-2007) oli ankara ja ehdoton ohjaaja, jonka elokuvissa esiintyminen oli usein ihmisillekin koettelemus. Hän todella oli usein työtoveriensakin mielestä liian julma eläimille. Elokuvan keinoin on mahdollista esittää väkivaltaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan ilman että sitä toteutetaan oikeasti, mutta Mollbergin elämäkerran kirjoittaneet Niko Jutilan mukaan tällainen ei ohjaajalle useinkaan kelvannut. Tietääksemme Mollberg ei saanut koskaan rangaistusta eläinrääkkäyksestä. Julkisuudessa sitä kuitenkin paheksuttiin, erityisesti Maa on syntinen laulu -elokuvan (1973) kohdalla. Aika on onneksi muuttunut. Vaikka eläimet kärsivät monin tavoin ihmisen toimista edelleen, eläinrääkkäys suomalaisessa...
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella...
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista arveltiin, että kirja voisi olla Arnold Tilgmannin eli Adi-sedän kirja Pikku Halli kasvaa vuodelta 1948. Kirjaa kuvaillaan näin:
"Halli Bernhardilainen kertoo tarinansa pienestä pennusta täysikasvuiseksi:
kodin vahdiksi, hengen pelastajaksi - sankariksi. Kirjan tarina on
luettavissa yhdeltä aukeamalta, vaikka se koostuukin erikokoisiksi
leikatuista sivuista, jotka kasvavat pienestä isoiksi koiran mukana. Kuvat
paljastuvat vasta sivua kääntämällä.Isokokoinen kuvakirja, jonka hallitseva
väri keltainen. Kannessa aukko eli koirankopan pyöreä reikä, josta
koiranpentu katselee ulos surkean näköisenä. Kopin ulkopuolella kissa, lintu
ja kanoja. Takakannen mainoksen mukaan samaan sarjaan kuuluu teos Pikku...
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
HelMet-alueella LP-levyjä voi digitoida Helsingissä Kirjasto 10:n Studiossa. Lisätietoja Studion varusteista sekä ajan varaamisesta löydät Kirjasto 10:n sivuilta (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.