Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää...
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Mahdollisia kanavia ovat divarit, mutta ne saattavat olla aika nihkeitä ottamaan tällaista aineistoa. Jos aikaa ja harrastusta riittää, voisi ajatella että omatoimikirpputorit vetävät sellaisia asiakkaita joita lehdet kiinnostavat. Onko mahdollista että puutarhamessujen yhteydessä on jokin kirppis? Sitä on syytä kysyä messujen ja vastaavien tilaisuuksien järjestäjiltä. Netissä on myyntipalstoja (mm. Huuto.net), siellä voi ensin katsoa, millaiset markkinat lehdillä on.
http://www.huuto.net/fi/
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Aiheesta löytyy paljonkin teoksia, alla muutamia:
- Ympäristövaikutusten seuranta tiehankkeissa / Anne-Mari Haakana (2008)
- Ympäristö ja oikeus / Erkki J. Hollo (2009)
- Environmental integration in the implementation of structural funds programmes in Finland / Tuomas Kallio (2009)
- Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla / Jyri Seppälä ... [et al.] (2009)
- Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi / Mikael Hildén ... [et al.] (2008)
- Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä / Pekka Hokkanen (2008)
Osa kirjoista löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta, osa on tutkimuksia ja oppilaitosten lopputöitä, joita voi tilata kirjastoon...
1500-luvulle sijoittuvia historiallisia nuortenromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat:
AMNELL, Anna, Pako Tallinnaan
AMNELL, Anna, Kyynärän mittainen tyttö
MERETOJA, Ilona, Sateensaaren tyttö
MOILANEN, Paula, Herttuan hovissa : elämää 1500-luvun Turussa
MOILANEN, Usko, Linnanherran käsky : seikkailukertomus Olavinlinnan vaiheilta vv. 1499-1500
REKIMIES, Erkki, Susi-Rolf, Martti ja minä
SAULI, Jalmari, Nuori Kijl : historiallinen romaani Nuijasodan ajoilta
SÖDERHJELM, Kai, Mikko kuninkaan palveluksessa
VAKKURI, Kai, Rajan hurtat : seikkailukertomus 1500-luvulta
WILKUNA, Kyösti, Viimeiset luostarinasukkaat
1500-lukua käsitellään myös näissä:
ELLILÄ, Kirsti, Reetta ja linnan vangit
VAIJÄRVI, Kari, Aavelinna
Tietokirjallisuuden puolelta...
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
Runo varpaat kuuluu kokonaisuudessaan
Katsopas vauvan jalkoja:
vaaleanpunaisia palkoja
kasvaa niissä kaks.
Ja paloissa papuja somia
yks
yks ja kaks
yks ja kaks ja kol
yks ja kaks ja kol ja nel
yks ja kaks ja kol ja nel ja viis,
kummasakin viis.
Suomen monikkoperheet ry:stä kerrottiin, että asiaa ei heidän tietämänsä mukaan ole tilastoitu:
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/index.php
Alla olevalta sivuston mukaan "Suomen vanhimmat kolmoset ovat Viipurissa 7.12.1902 syntyneet Karkiaisen sisarukset Saima (nykyisin Wikström-Ridderström), Laila (nykyisin Sorvali) ja Inkeri, joka kuoli 14.7.1994 91-vuotiaana." Tiedon lähdettä tai sen luotettavuutta ei kuitenkaan saatu tarkistetuksi.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2t5u.htm
.
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
