Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Kyseessä on varmaankin Viktor E. Frankl. Frankl toimi psykiatrina Wienissä 1930-luvulla ja joutui keskitysleirille. Franklilta on suomennettu useita teoksia. Kirjassa Ihmisyyden rajalla on Franklin kokemuksia keskitysleiriltä sekä hänen luomansa psykoterapian suuntauksen, logoterapian kehittelyä. Franklista ja logoterapiasta ks. esim. http://www.logoterapia.fi/~logotera/?q=Viktor+Frankl+-artikkeli
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Taiteilija Hanna Vainio kertoo itse ympäristötaiteestaan ja myös Malminkartanon huipulla sijaitsevasta Tuulet ja suunnat -teoksestaan sivulla http://www.environmentalart.net/vainio/ . Teos on kolmiosainen, siihen kuuluvat huipulle johtavat raidat, jotka muodostavat pyramidin, huipulla sijaitsevat 8 tuulipussia, jotka on sijoitettu joka ilmansuuntaan, kivinen kompassi, joka näyttää ilmansuunnat sekä kolmantena osana istutukset ja ulkoilutiet. Täyttömäen huippu on 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Ainakin taiteilijan näkemyksen mukaan suuntien pitäisi olla ilmansuunnat. Taideteos on ollut pohjana myös elokuvalle nimeltä Sulka, http://www.elonet.fi/fi/elokuva/744163 . Teos mainitaan myös seuraavassa ympärisötaiteen merkitystä analysoivassa...
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
Haettaessa asiasanoilla sosiaaliset ongelmat, ympäristönsuojelu, löytyivät seuraavat teokset aiheeseesi:
Gaia - elävä maapallo: tunne vastuusi huomisen maailmasta, 1990 ; Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli, Rooman klubin Suomen komitea, 1995; Maailman tilan kootut selitykset/ Olli Tammilehto, Helsinki, 1998; Kolmas vallankumous : kohti kestävämpää maailmaa / Paul Harrison, Helsinki, 1997; Kestävyyden mitta: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 / Ulla Rosenström ja Marika Palosaari, Helsinki 2000. Seuraavat artikkelit liittyvät myös aiheeseesi:Renko, Tellervo : Kestävä kehitys elämäntavaksi, Natura. - Helsinki, 35,1998, 2, s. 9-11 ja Tennberg, Monica: Suojella vaiko ottaa hyödyt? Kide. - Lapin yliopiston tiedotuslehti,...
Suuri käsityölehti oli vuosina 1974-1992 nimeltään Suuri käsityökerho. Lehti alkoi siis ilmestyä vuonna 1974. Vuosien 1974-1981 lehdet ovat Varastokirjastossa Kuopiossa, lukuun ottamatta näitä puuttuvia numeroita: 1975:1,1977:1, 1976: osa kaavoista:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.341403
Voit pyytää lehtiä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa Hyvinkään kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palv…
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Jean Sibeliuksen säveltämän laulun sanat löytyvät verkosta nopeasti. Sanoitus on A.V. Koskimiehen. Nuotinnos sisältyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan osaan 5.
https://genius.com/Jean-sibelius-tuule-tuuli-leppeammin-lyrics
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Amerikkalaisista / englantilaisista etunimistä ei varsinaisesti ole olemassa suomenkielistä kirjaa.Kuitenkin esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo myös amerikkalaisten nimien historiasta sikäli kun nämä ovat suomalaisten nimien rinnakkaisnimiä. (Esim. Tuomas vrt. Thomas). Mutta lähtökohtana on aina suomalainen nimi. Englanniksi sen sijaan löytyy useampiakin teoksia. Tässä muutamia esimerkkejä: "The Parent Soup baby name finder" / Kate Hanley ; "35 000+ baby names" / Bruce Lansky ; "A world of baby names" / Teresa Norman ; "Beyond Jennifer and Jason" / Linda Rosenkrantz ; "Baby names for the new century" / Pamela Samuelson. Kaikki nämä ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa. Jos otat mukaan myös Englannissa ilmestyneitä...
Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Esimerkiksi Suomi-saame-suomi-sanakirja / toimittaneet Jovnna-Ande Vest ja Marsa Luukkonen. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1992 löytyy kirjaston kokoelmista.
Kirjan sijainnin voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita hakuruutuun sanat saame sanakirjat. Saat kolme linkkiä. Klikkaamalla linkkiä saat esiin kirjojen sijaintitiedot. Voit myös varata kirjan klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa varaus-painiketta. Muista valita noutokirjasto.
