Etiketin merkinnästä 1:ma ei löytynyt juurikaan tietoa. 1:ma saattaisi merkitä priimaa (ensiluokkainen, erinomainen). Tätä voisi tukea myös se havainto, että sekundaa on merkitty tällä tavalla II:da.
Lyhenne voi olla jokin epävirallinen merkintä, jos se on käsin kirjoitettu. Toisaalta merkintä voisi tarkoittaa hintaa, eli että yksi karamelliaski maksaa yhden markan. Joissain vanhoissa makeismainoksissa hinta merkittiin esimerkiksi 2:50, mikä tarkoittaa, että yksi aski maksaa 2,50 markkaa.
Hinnerjoen karamellitehdas toimi 1920 - 1930-luvulla. Yrityksen nimi oli Satakunnan Makeisia, mutta se käytti myös nimeä Satakunnan Mehu ja Makeistehdas. Yrityksen perustaja oli Oskar Nikula.
Lähteet:
Kuusisto, Antti: Makein kirja : makean ja...
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
På Åbo stadsbibliotek har vi förutom Aleksi och Artikelsök också tillgång till Helecon Nordic (Handels-
högskolan i H:fors), som också är en referensdatabas. Dessutom kan du pröva på Ebsco, som är en referens- och fulltextdatabas i Internet och innehåller engelskspråkiga tidskrifter från olika områden. Dessa kan användas på huvudbibliotekets referensavdelning, andra våningen.
På adressen http://www.tukkk.fi/kirjasto/Kirjastotietokantasivu.htm ser du vilka databaser är tillgängliga på Finska Handelshögskolan i Åbo.
Internetistä löytää kattavasti tietoa erilaisista apurahoista ja stipendeistä. Hyvä aloitussivu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivusto, minne on koottu linkkejä erilaisista apurahoista sivulle http://www.htk.fi/kirjasto/kasvatu2.htm sekä http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat FastWeb on maailman suurin ilmainen apurahatietokanta http://www.fastweb.com Palvelun käyttäminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sivuilla on laaja linkkilista opiskelijoille tarkoitetuista apurahoista osoitteessa http://sylsrv.syl.helsinki.fi/oppalvelut.html Kelan myöntämästä vammaistuesta mm. opiskeluun löytyy tietoa osoitteesta http://www.kela.fi
Kansalaisen verkkolomakepalvelussa voit imuroida...
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Allergia ja astma liiton sivuilla on tietoa myös koivun kukinta-ajoista. Aika vaihtelee alueittain ja kestää täällä Etelä-Suomessa noin huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Kaikkein kiihkein kukinta osuu juuri vapun jälkeisiin viikkoihin. https://www.allergia.fi/site/assets/files/1376/siitepolykausi_suomessa-1.pdf
"Tilastojen mukaan erityisen runsas kukinta on koivuilla joka kolmas vuosi." https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/siitepolyallergia/
Kukintakauden pidentyminen ei ehkä ole ilmastonmuutoksen syytä. Luonnonvarakeskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.
"Luken koordinoiman fenologisen havaintoverkoston seitsemäntoista vuoden (1997–2013) tulokset osoittavat, että...
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Norjan säädöksiä löytyy Norjan oikeudellisesta Lovdata-tietopankista http://www.lovdata.no , jossa säädökset ovat norjaksi.
Traktoreita ja traktorin jarruja koskevia säädöksiä löytyy osoitteesta
http://www.lovdata.no/cgi-wift/wiftldsok?base=sf&dep=alle&emne=traktor*…
Klikkaa aukeavalta sivulta kohdista Hoveddokument, joista pääset säädösteksteihin. Erityisesti Hoveddokument: Forskrift om traktorer kohdassa Bremser
käsitellään traktorin jarruja.
Näitä säädöksiä ei ole englanniksi tai suomeksi.
Lento-onnettomuus oli vuonna 1983. Onnettomuudessa saivat surmansa Manuel Scorza, Jorge Ibarguengoitia, Angel Rama ja Marta Traba. Seuraavalla sivulla on taideteos Manuel Scorzan muistoksi, siinä mainitaan myös onnettomuus ja sen uhrit,
http://www.ccca.ca/resources/english/photography/large03.html .
Pääkaupunkiseudun Helmet -tietokannasta löytyi ainakin seuraavat teokset, joissa käsitellään varsin seikkaperäisesti LVI-tekniikkaa yleensä, sekä ilmastointia erityisesti. Voit tarkistaa näiden teosten saattavuutta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Voit myös varata haluamaasi aineistoa tämän osoitteen kautta mikäli sinulla on Pääkaupunkiseudun kirjastokortti sekä oma henkilökohtainen salasana. Kummankin voit hankkia mistä tahansa pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta.
Ilmastointitekniikka. Osa 1= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Ilmastointitekniikka. Osa 2= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Vainio, Martti
Lvi-tekniikka / Martti Vainio,...
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Naisten liikkumisesta taiteessa en löydä juuri mitään julkaisuja. Jos käsität taiteen laajemmin kuin kuvataide, asiasanoilla "aiheet" "liikkeet" "naiset" löytyi kirja:
Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. 2000, jossa on esimerkki kaunokirjallisuudesta.
Asiasanoilla "kuvataide" "naiset" ja "aiheet" "naiset" löytyy joitakin kirjoja Joensuun aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
esim.
Alastomat ja naaimoidut : naisen kuva suomalaisessa taiteessa : Kvinnobilden i den finska konsten : Images of woman in finnish art = Nakna och maskerade = The nude and the masked. 1998.
Mummokirja/ [valokuvat:] Natalia Baer ; [toimittaneet:] Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen
Helsinki : Kirjapaja, 2004
- valokuvia ja...
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannasta löytyi seuraava 4 cd-levyn kokoelma: Hot Rods & Custom Classics: Cruisin' songs & highway hits (kokolema autoihin, hot rodeihin ja amerikklaiseen autokulttuuriin liittyvää musiikkia, enimmäkseen rock and rollia, englanninkielinen) Helmet- sanahakua käyttämällä löytyy myös erillisiä autoaiheisia lauluja (voi käyttää hakusanoina esim. auto, autot, car, cars) ja rajata CD-LEVY.
Italian viinien laatuluokitukset löytyvät mm. nettiosoittesta http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html .Viinikerhon kotisivun osite on http://www.viinikerho.com .
Marika Uskali on jyväskyläläinen kirjailija, joka kirjoittaa nuorille. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt kolme teosta: Veli ilves (2001), Hopeanorsu (2004) ja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu (2006). Viimeksi mainitulla teoksellaan Uskali voitti Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2007.
Tietoa kirjailijasta löytyy lähinnä internetistä, joten kannattaa tutustua ainakin seuraaviin sivuihin:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=437 http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/naakka?m=content&a_id=156 ja http://www.rihmasto.net/esseet/marika_uskali.htm
Helsingin kaupunginarkistossa (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html) kerrottiin, että heidän tiedostoistaan vastaus kysymykseen varmaan löytyy, mutta se vaatii laajemman tiedonhaun jota varten täytyisi mennä sinne paikan päälle. Arkiston tutkija oli sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin vielä kysyä suoraan SPR:sta koska heidän toimintakertomuksistaan tieto pitäisi löytyä. Myös kiinteistövirastosta (http://www.hel.fi/kv)
tai pelastuslaitoksesta (http://www.hel2.fi/pel/) voisi saada lisätietoa aiheesta.
