Libplussa ei valitettavasti kerro varsinkaan vanhemmasta kirjallisuudesta kuin perustiedot, joten tässä tapauksessa täytyy turvautua muihin keinoihin:
Tarkemmat sisältötiedot ruotsinkielisestä kirjallisuudesta voi katsoa Ruotsin kansalliskirjaston luettelosta (http://www.libris.kb.se/), jonka mukaan kyseinen näytelmä löytyy ruotsiksi teoksesta Moliere: Komedier 1. Se on saatavissa Töölön kirjastossa, Espoon pääkirjastossa, Kauniaisten kirjastossa, Opiskelijakirjastossa ja Teatterikorkeakoulun kirjastossa.
Tässä vielä Ruotsin kansalliskirjaston tiedot teoksesta, jota etsit:
Författare:Molière, Jean Baptiste
Titel:Komedier / i svensk tolkning av Allan Bergstrand
Deltitel: Bd 1
Utgivningsår:1965
Omfång:[2], xxii, 457, [2] s., 12 pl.-bl....
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Sakari Virkkusen kirja Ryti:Myrskyajan presidentti on kieltämättä aika paksu
luettava, vaikka siinä onkin kuvia joukossa. Lyhyemmin läydät tietoja tästä
sota-ajan presidentistä esim. teoksista: Kataja, Annamaija: Maan isät.G 1985
ja Suomen tasavallan presidentit. WS 1962. Niissä on molemmissa noin 20 sivua
Rytistä, joukossa myös kuvia, ehkä sinun on helpompi poimia oleelliset asiat
niistä.
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Historiantietoja voit paikkailla vaikkapa näillä teoksilla:
Maailmanhistorian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg. WSOY 1988.
Suomen historian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg.WSOY 1987.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 1 : Yleisen historian kertausta 1800-luvulta nykypäivään. WSOY 1991.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 2 : Suomen historian ja yhteiskuntaopin kertausta. WSOY 1992.
Virginia Woolfista ei juuri löydy suomenkielisiä elämäkerrallisia internetsivuja, mutta voit käydä tutustumassa esim. seuraavaan sivuun, jos siitä olisi hyötyä: http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/utopia01/tuomaala.html
Englanninkielinen Woolfin elämäkertatietoja sisältävä sivu löytyy osoiteesta http://www.kirjasto.sci.fi/vwoolf.htm
Englanninkielisiä Woolf-aiheisia linkkilistoja löytyy esim. osoitteista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
Englannin Virginia Woolf Societyn sivut löytyvät osoitteesta http://www.virginiawoolfsociety.co.uk/index.html
Tietoa Woolfista löytyy myös suomenkielisistä kirjoista. Esim. Woolf, Virginia: Elettyjä hetkiä (Kirjayhtymä 1986), Kansojen kirjallisuus 11 (WSOY 1978...
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Haanojan kirjastossa Kouvolassa on anoreksiasta sekä tietokirjallisuutta että romaaneja, joissa on aiheena anoreksia.
Tietokirjoja:
Kun lapsella on syömishäiriö, 2005; Marya Hornbacher, Elämä kateissa, 1999; Nuorten syömishäiriöt ja lihavuus, 1998; Eeva Riihonen, Syömishäiriöitä, 1998; Julia Buckroyd, Anoreksia & bulimia, 1997;
Romaaneja:
Laura Honkasalo, Siskoni, enkelinluinen tyttö; Kira Poutanen, Ihana meri; Jacqueline Wilson, Mieletön kalorikammo, Kirsty White, Rakastaako kundit laihoja, Tuula T. Matintupa, Lasilintu.
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and...
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
