Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Helsingin kaupunginkirjastossa säilytetään Maasudun tulevaisuutta vain kolme kuukautta. Maatalouskirjaston ollessa suljettuna voi vanhempia vuosikertoja kysyä suoraan lehdestä, vaikkakin niiden saaminen sieltä on epätodennäköistä. Asiaa voi tiedustella sähköpostitse toimitus@maasuduntulevaisuus.fi tai puhelimitse 09-694 3717.
Kiven alla tuntuu olevan sellaisen levyn löytyminen, jossa Parra itse laulaisi "Gracias a la vidan". Turun kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan LP-levy, jonka esittäjäksi on merkitty Violeta Parra, levyn nimi on "Gracias a la vida" ja levy näyttää myös sisältävän tuon nimikappaleen. Luettelointiteknisistä syistä johtuen ei voi kuitenkaan täysin varmasti sanoa, että Parra nimenomaan laulaa siinä itse. Voit käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa kaukolainapyynnön kyseisestä levystä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää...
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti...
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
