Olisikohan kyseessä Matti Laineman ja Taisto Talasmaan teos Erätulilla Alaskassa vuodelta 1978? Ajankohta on hiukan myöhempi kuin muistamanne, mutta kuvaus kirjasta täsmää. Vaellus Alaskan halksi tehtiin 1.6. - 11.8.1976. Matkalle osallistui Laineman ja Talasmaan lisäksi kolmaskin, Tarmo-niminen mies, jonka sukunimi ei käy ilmi kirjan takakansitekstistä eikä kirjan sisältöä silmäillessä.
https://finna.fi
Lainema, Matti: Erätulilla Alaskassa (Otava, 1978)
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
Moottoripyörämallista Dnepr K-750M löytyy englanninkielistä ja osin myös suomenkielistä tietoa osoitteesta
http://www.k-750m.cityslide.com/contents/contents.cfm/296715 .
Englanninkielistä tietoa löytyy osoitteesta http://redmotors.w.interia.pl/index.html . Oheiset linkit löytyivät, kun käytin Evreka-hakupalvelua hakusanalla Dnepr K-750 M ja jatkoin hakua kohdasta: Tee sama haku maailmalta.
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita niteitä kirjasta Mäntyneva: Asiakkuudenhallinta WSOY, Helsinki, 2001
Espoon puolelta voit tilata Helsinkiin tai noutaa Espoosta kirjan Greenberg: CRM at the speed of light-capturing and keeping customers in Internet Real Time
Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, 2001
Saatavuustietoja voit tarkistella myös internetissä, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteissä Plussa-aineistohaussa, osoitteessa:
http://www.libplussa.fi
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Voit tilata muista Aurora-kirjastoista hyllyssä olevaa aineistoa, jos Sinulla on IntroAktiivi -tunnus, jonka saa maksutta Aurora-kirjastoista. Varausmaksu muista Aurora-kirjastoista on tänä vuonna 1 e. Lisätietoja www.rovaniemi.fi/aurora/intro.Aintro.htm
Neliosainen teos Suomen kirkon historia kattaa Suomen kirkkohistorian keskiajalta nykypäiviin asti. Protestanttisuuteenhan lasketaan kuuluvan ne kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, jotka syntyivät 1500-luvun uskonpuhdistuksen seurauksena. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa käsitellään juuri uskonpuhdistusta ja sen vaikutusta Suomessa. Neljännessä osassa käsitellään muun muassa protestanttisia vähemmistöryhmiä Suomessa.
Kirjassa Uskon aika : Kristikunnan historia on lyhyesti ja ytimekkäästi esitelty protestanttisia kirkkoja ja kannattaa tutustua myös Alister McGrathin teokseen Kristillisen uskon perusteet : johdatus teologiaan.
Matti Ijäksen artikkelissa Reformoitujen kirkkojen kuva suomalaisessa teologiassa 1900-luvulla käsitellään myös...
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
Totuus vai tehtävä -kirjalle ei ole tiettävästi tulossa jatkoa. Annika Thorin muita suomennettuja nuortenkirjoja ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Nämä toisen maailmansodan aikaan sijoittuvat historialliset romaanit kertovat sodan vuoksi Itävallasta Ruotsiin muuttavista kahdesta juutalaissisaruksesta.
Anna-Leena Härköseen voi yrittää ottaa yhteyttä kustantajan kautta, otava@otava.fi. Julkista sähköpostisoitetta ei löytynyt. Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena/
on perustietoja Härkösestä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin vastattu kysymykseen, vanhat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta hakusanalla Anna-Leena Härkönen.
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarastossa säilytetään Julkiset hankinnat -lehteä vuosilta 2005 - 2009, joista voisi löytyä tarkempaa tietoa vuoden 2007 ilmoituksista ja päivämääristä. Lehtivaraston lehtiin kohdistuvat hakupyynnöt tulee tehdä viimeistään edeltävänä päivänä, esimerkiksi pääkirjaston Tieto-osastolla tai puhelimitse numerosta 02-2620629. Lehtihakuja tehdään pelkästään arkipäivisin. Nykyisin lehti ilmestyy vain verkossa (viimeinen lehti paperiversiona ilmestyi 24.9.2009) http://www.julkisethankinnat.fi/.
Pääkirjaston Uutistorilla voi lukea vuoden 2007 Turun Sanomia joko sidottuina kirjoina tai mikrofilmeinä. Helsingin Sanomia voi lukea pelkästään mikrofilmeinä. Vuoden 2007 Turun Sanomien sidotut lehdet ja...
Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/...
Kiitos yhteydenotostasi! Nuorisotiedon kirjastosta löytyy kirjallisuutta Euroopan unionista ja nuorisopolitiikasta, mutta julkaisut painottuvat lähinnä 2000-luvun alkupuolelle, vuonna 2001 julkaistuun EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Euroopan komission valkoinen kirja -teokseen (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/com/2001/com2001_0681fi01.p…) ja siitä tehtyihin arviointeihin. Lissabonin sopimuksen jälkeistä EU:n nuorisopoliittista materiaalia meillä ei valitettavasti painettuna ole. Eduskunnan kirjaston tietokannasta (https://finna.fi löytyy kuitenkin hieman uudempaakin aineistoa niin nuorisopolitiikasta kuin EU:n päätöksenteosta. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n nuorisopoliittisissa asioissa lopullinen lainsäädäntövalta on...
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin...
