Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Maksutonta, verkossa vapaasti käytettävää sanakirjaa tarkoittamiltasi aloilta ei valitettavasti löytynyt. Monien oppilaitosten kirjastot, Turun seudulla esimerkiksi Turun yliopisto, tarjoavat asiakkailleen online-sanakirjoja, joita voi käyttää kyseisen oppilaitoksen / kirjaston koneilta tai, mikäli opiskelet / työskentelet oppilaitoksessa, myös kotikoneelta verkkotunnuksen avulla. Turun yliopiston kirjaston koneelta voisit siten käyttää esim. MOT-nettisanakirjastoa, johon kuuluu myös useita erikoisalojen sanakirjoja. Turun kaupunginkirjaston koneilta on maksutta käytettävissä TENTTU-tietokannan yhteydessä oleva, monikielinen tekniikan termistö.
Voisiko kyseessä olla lontoolaisen Think Incin kehittämä The Animal Oscars-palkinto? Lisää tietoa on nettisivulla
http://www.think-inc.co.uk/clients_itv.asp
Ote nettisivulta:"Think Inc created the idea for 'The Animal Oscars', a showbusiness awards ceremony modelled on the human Oscars.
Originally planned as a live event, it was taken up by Michael Hurll Television (producers of Blind Date, the ITV comedy awards, etc) and premiered on the ITV network as The All-Star Animal Awards."
Muuta: Eläinmaailma-lehden numerossa 6/2006 on sivuilla 21-22 Asko alasen artikkeli Eläimet elokuvatähtinä.
Osakan maailmannäyttelystä on kirja "Japan world exposition, Osaka 1970 : official report" Teknillisen korkeakoulun kirjastossa (http://lib.tkk.fi/). Voit itsekin saada tämän tiedon kirjaston Teemu-tietokannasta https://finna.fi
Koska kirjan luettelotiedoista ei ilmene, paljonko teoksessa on Kurokawasta, voit tehdä Teemun sanahaun sanalla "kurokawa?" ja toisen haun "metabolism? +architectur?" Tuloksena on esim. Kurokawa: Metabolism in architecture, 1977, ISBN:0-289-70733-1 TKK:n arkkitehtiosaston kirjastossa.
Taidekorkeakoulujen kirjastosta (https://finna.fi löytyy "Kurokawa?"-sanahaulla elämäkertateos Kisho Kurokawa selected and current works / ed. by Stephen Dobney, 1995, ISBN:1-875498-22-2. Kirjaston osoite on Hämeentie 135A ja se on...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi...
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja...
Suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien edunvalvontajärjestö Teosto huolehtii siitä, että radiossa ja televisiossa soivista kappaleista maksetaan korvaus niiden tekijöille. Teoston viestintäpäällikkö Mika Kauhasen mukaan Teosto-korvaukset muodostuvat näin:
- Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta ja tämä jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuri kanava on kyseessä ja soiko kappale prime time -aikaan vai esimerkiksi yöllä.
Kaupallisten radioiden osalta korvaus muodostuu siten, että kanavat maksavat musiikinkäytöstä Teostolle tietyn osuuden liikevaihdostaan, mikä on keskimäärin noin seitsemän prosenttia.
Kanavat lähettävät Teostolle...
Suuri käsityölehti oli vuosina 1974-1992 nimeltään Suuri käsityökerho. Lehti alkoi siis ilmestyä vuonna 1974. Vuosien 1974-1981 lehdet ovat Varastokirjastossa Kuopiossa, lukuun ottamatta näitä puuttuvia numeroita: 1975:1,1977:1, 1976: osa kaavoista:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.341403
Voit pyytää lehtiä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa Hyvinkään kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palv…
Suomen kansallisbibliografian (Fennica) mukaan E. Whartonilta on suomennettu vain Viattomuuden aika (The Age of Innocence) ja Säätynsä uhri (The House of Mirth). Kustantajien uutuksistakaan ei suomennosta löytynyt.
Helpoiten saat tietoja Remeksestä DekkariNetti -sivulta, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=RemesIlkka
ja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kirjailijoista löytyy artikkeleita lehdissä ja uutisissa. Jos käyt kirjastossa, voit tehdä hakuja lehtien digiarkistoista. Lehtien arkistoja on yleensä ainakin kirjaston koneilla käytössä aika laajasti. Esimerkiksi Ylen sivuila on monenlaisia kirjoituksia https://yle.fi/aihe/t/18-185913 ja laajempi artikkeli taustatyöstä kirjoittaessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/ilkka-remes-avaa-kirjojensa-ta… Kotimaisia nykykertojia 3 kertoo myös Remeksestä. Kirja löytyy kaikista yleisistä kirjastoista.
