Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Emme löytäneet pelkkiä satuja sisältävää kirjaa, mutta seuraavissa kolmessa teoksessa käsitellään aihetta:
Tämä kirja sisältää useita tarinoita kysymästäsi aiheesta.
Usher, Kerry
Keisareita ja taikavoimia / kirj. Kerry Usher ; kuv. John Sibbick ; suom. Mikko Kilpi
Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1988
131, [1] s. : kuv. ; 28 cm
SARJA:Maailman taruaarteet. Rooma
Vanha mutta hyödyllinen lähdeteos.
Henrikson, Alf
Antiikin tarinoita. 2 : Vanha Rooma, Rooman keisarikunta, hakemisto ja selityksiä / Alf Henrikson ; [suomennos: Maija Westerlund] ; [kuvituksen suunnittelu ja taitto: Heikki Eskelinen]
Porvoo : WSOY, 1963
VIII, 556 s. : kuv., kartt.
Jos ruotsi sujuu, niin kannattaa tutustua tähänkin kirjaan.
Connolly, Peter
Hannibal och romarriket /...
Tutkittuani joitakin tietokantoja käsitykseni on, ettei kappaletta ole äänitetty millekään levylle englannin kielellä. Löysin vain suomenkielisiä.
Tämä kappale ei ole Boycott-yhtyeen, vaan Tommi Läntinen teki kappaleen vasta oltuaan jo soolo-uralla.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Oikea tapa tällaisessa tapauksessa on toimia niin, että
vaimosi voi noutaa varauksesi puolestasi, mutta hän joutuu lainaamaan ne omalla kortillaan, koska kirjastokortti on
henkilökohtainen. Virkailija poistaa sinun tiedoistasi varaukset senjälkeen, jotteivat ne tule sinulle toista kertaa. Näin tulisi joka paikassa toimia.
terveisin Gunilla Nevalainen Rikhardinkadun kirjasto
p.s tietenkin valtakirja toimii, mutta helpompi tapa on tämä. Valtakirjan joutuu tekemään joka kertaa varten omansa.
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastojärjestelmässä ei ole yhtään kappaletta Nyhjää tyhjästä –videota, vaikka sen tiedot HelMetissä näkyvätkin. Tämä merkitsee sitä että viimeinenkin kappale on jossain vaiheessa, todennäköisesti rikki menneenä poistettu. Eräissä maamme muissa kirjastoissa videota on kyllä saatavana ja se on mahdollista tilata kaukolainana. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tietoa kaukopalvelusta, maksuista ym. osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Oletan, että etsit lauluja nuotteina? Jos käytät HelMet-verkkokirjastoa, valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti ja kirjoita hakukenttään haluamasi hakusanat, esim. Rahmaninov op4. Opusnumeroitahan voi mainiosti käyttää hakutermeinä, kunhan huomaa sen, että luetteloinnissa käytetään kirjoitustapaa "op4", siis ilman pistettä ja ilman välilyöntiä.
Kaikki mainitsemasi opukset näyttävät löytyvän esim. seuraavasta nuottijulkaisusta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xrahmaninov+op4&searchscope=9&m=7&l…
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…...
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Tässä muutamia linkkejä Jorma Kurvisesta kertoville sivuille:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Kurvinen_tuntee_koi…
Ehkä olet jo tutustunutkin näihin linkkeihin, sekä kirjailijasta kertoviin kirjoihin, joita ovat mm. seuraavat:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi
Kyseisissä tietolähteistä ei aina löydy vastauksia juuri Sinua...
