Englanninkielinen sivu kyllä olisi, mm. http://ravehousetech.miningco.com/library/weekly/aa022398.htm
Myös kirja olisi: History of house.
Suomenkielisiä kirjoja ei valitettavasti löydy, eikä kotimaisisa
aikakauslehtiartikkeleitakaan.Teknosta ylipäätänsä löytyy suomeksi mm.
http://www.damicon.fi/fri/articles/
Tietoja Julia Vuoresta löytyy seuraavista artikkeleista:
-Jäämeri, Hannele: Sarvikuonot huolenpidon polulla. (Haastattelu)Suomen Kuvalehti
37/91 s. 64-67.
-Stenger, Wif: Julia Vuori and the private life of animals. Form-function-Finland
93/2 s. 20-23.
-Lastentarha 14/90 s.24 (kirja-arvostelu)
-Onnimanni 3/98 puntari osio s.9 (kirja-arvostelu)
- Rudolf Koivu-palkinto Julia Vuorelle HS 16.1.1999.
- Nykytaidetta lasten ja nuorten muistijälkiin HS 12.7.1998
- Marsilaisetkin tutustuvat Kiasmaan HS 15.5.1998
Nämä lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Lisäksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Valtion taidemuseon (Ateneum) kirjastoon
joka on auki ti-pe, puh. 17336245. Heillä on varmasti lisää tietoa (mm. näyttely-...
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Kysymyksesi laajuuden vuoksi suosittelemme tutustumaan lähemmin paikkakuntasi kirjaston Suomen historiaa koskeviin yleisteoksiin tai kirjastojen aineistotietokantoihin verkossa, käyttäen hakusanoja: "historia", "poliittinen historia", "suomi", "1960-luku".
Aineistotietokantoja löytyy verkosta http://www.kirjastot.fi kohdasta "kaikki kunnan-/kaupunginkirjastot ja kokoelmat".
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’.
Konsta on lyhenne nimestä Konstantin. Nimi tulee latinan sanasta constant ’muuttumaton’. 21. toukokuuta, joka on Konstan nimipäivä, on katolisissa kalentereissa vanhastaan ollut keisari Konstantinus Suuren (k. 337) muistopäivä.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ko…
Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta.
Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto
Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi....
Tee Plussatietokannasta ns. tarkennettu haku, jossa laitat tekijäksi
Cyndi Lauper ja Nimekkeeksi "Time after time". Hakutuloksena saat
kaiken materiaalin, joka täyttää nämä ehdot ja näet, missä kirjas-
toissa sitä on saatavissa. Siitä näyttää olevan sekä CD, nuotit että
kasettiversio ainakin
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
