Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Anu Ojalasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ 2001).
Vilkaise myös nämä verkkosivut:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm
Voisikohan kirja olla Joy Fieldingin Kuka olet Jane (1991). Siinä nainen on menettänyt muistinsa ja kävelee teoksen alussa puistossa. Kirjan kannessa on naisen kasvot, eivät kylläkään irvokkaat.
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
Bandura eli kobza on ukrainalainen kansansoitin. 'Kobsarspieler' tarkoittaa banduransoittajaa. Nämä - monet heistä sokeita - olivat ukrainalaisia ammattimaisia kansanmuusikkoja, jotka säestivät banduralla kasakka-aiheisia eeppisiä balladeja.
Nikolai Gogolin esittäminen samassa kuvassa tämän perinneinstrumentin soittajan kanssa liittyy mitä ilmeisimmin kirjailijan taustaan: Gogol oli ukrainalainen, vaikka häntä yleensä pidetään venäläisenä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa perustuu paljolti ukrainalaiseen kansanperinteeseen, mentaliteettiin, huumoriin ja kansankuvaukseen.
Bandurasta löytyy useitakin mainintoja Gogolin ukrainalaistarinoiden kokoelmasta Dikankan iltoja, joten aivan tuulesta temmattu ei soittimen ja kirjailijan yhteys ole....
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät nämä teokset:
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä. 1995
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain. 1997
Suomen kulttuurirahaston apurahat 1998. 1997
Järjestöt ja EU-rahoitus. 1995
Ja tässä vielä muutamia nettiosoitteita:
Opetusministeriön tietosivu apurahoista:
http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu urheilujärjestöistä:
http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu7.htm#jarjestot
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu apurahoista:
http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna...
Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat.
Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa.
Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/...
Nimi Hesekiel - erilaisissa kirjoitusasuissaan - on alkuperältään hepreankielinen. Jehesk´el tarkoittaa 'Jumala antaa voiman, Jumala on väkevä'.
Suomen almanakassa Ezechiel/Hezechiel/Hezekiel/Hesekiel oli vuosina 1705-1928 (10.4.). Suomen ortodoksisessa kalenterissa Hesekielin päivä on 23.7.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Marko Tapiosta saa tietoa Tuulikki Valkosen kirjoittamasta dokumentti-muistelmasta nimeltä Mäyhä (Tammi 2003). Marko Tapiosta on myös Anne Fried kirjoittanut kirjan (Fried: Marko Tapio 1975).
Marko Tapiosta voi tiedustella Tapperien taideseurasta. Tapperien taideseuran yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.saarijarvi.fi/index.php?id=583
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa, esim. Keskisuomalainen kirjallisuus tietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/tapio.htm). Lisää tietoa voit etsiä Googlella kirjoittamalla hakulauseeksi "marko tapio" (nimi kannattaa laittaa noiden lainausmerkkien sisään, niin saa tarkempia hakutuloksia).
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
