Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa.
http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1…
mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo"
Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Taiteen Keskustoimikunnan alainen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille. Lisätietoa osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia, eikä kortillesi ole kertynyt maksuja yli 9,90 €. Tämä koskee siis myös AV-aineistoa eli DVD-, blu-ray- ja CD-levyjä.
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Kirjastoissa käytetään kirjojen muovitukseen ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettuja, laadukkaita kontaktimuoveja. Kulmien taitteleminen umpeen ei Turun kaupunginkirjaston kirjansitojan mukaan ole välttämätöntä, mutta se on kuitenkin suotavaa, sillä näin kulmista tulee kestävämmät. Kaksi senttiä on hyvä taitevara sisäkansilla.
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
På Åbo stadsbibliotek har vi förutom Aleksi och Artikelsök också tillgång till Helecon Nordic (Handels-
högskolan i H:fors), som också är en referensdatabas. Dessutom kan du pröva på Ebsco, som är en referens- och fulltextdatabas i Internet och innehåller engelskspråkiga tidskrifter från olika områden. Dessa kan användas på huvudbibliotekets referensavdelning, andra våningen.
På adressen http://www.tukkk.fi/kirjasto/Kirjastotietokantasivu.htm ser du vilka databaser är tillgängliga på Finska Handelshögskolan i Åbo.
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,...
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
