Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Tuula Haavisto on julkaissut artikkelin "Sananvapaus asuu myös kirjastossa", joka on julkaistu Tietolinja -lehdessä 1/98. Se löytyy osoitteesta http://linnea.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html . Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivuilta löytyy Haaviston artikkeli "Sananvapaus edellyttää pääsyä tietolähteille". Artikkelin osoite on http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sananvapaus.htm
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Tenorisaksofonilla soiva h on sävel joka kuullaan, kun soittajan nuotissa sävel on cis.
Saksofonit ovat transponoivia soittimia. Niille kirjoitetaan nuotit eri sävellajiin ja siten eri korkeudelle nuottiviivastossa kuin soiva sävelkorkeus edellyttäisi. Tällä on tarkoitus helpottaa soitinperheen muiden instrumenttien soittoa, kun ei tarvitse opetella jokaiselle eri sormituksia.
Tenorisaksofoni on yhden kokosävelaskeleen transponoiva, B-vireinen soitin. Alttosaksofoni on Es-vireinen, joten sille soiva h kirjoitetaan nuottiin gis-säveleksi.
Sävelten nimissäkin on eroa: eurooppalainen perinne puhuu h-sävelestä, mutta amerikkalaisille (ja populaarimusiikissa yleensäkin) saman sävelen nimi on B.
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php...
Kyllä voi. GDPR-asetus vaatii, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan, kun se on käyttöä varten tarpeen.
Helmet-kirjastossa asiakkaiden tiedot poistetaan, jollei korttia ole käytetty kolmeen vuoteen.
Tässä muutama vihje:
Digital-Artist Email List (digital-artist)
http://www.topica.com/lists/digital-artist/?cid=143
Digital Video Association (DVA)
http://www.topica.com/lists/dva/?cid=7553
Digital Video Editing sisältää käyttäjien keskustelufoorumin:
http://www.digitalvideoediting.com/Htm/DVEditHomeSet1.htm
Googlen uutisryhmähaku ( http://groups.google.com/ )
listaa digitaalisen kuvankäsittelyn uutisryhmiä:
http://groups.google.com/groups?hl=fi&group=comp.graphics
sekä videoeditointiin liittyviä ryhmiä:
http://groups.google.com/groups?q=video+editing&hl=fi&meta=group%3Dcomp…
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Valitettavasti DVD-levyä Blues Masters - The Essential History of the Blues ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Meiltä löytyy kuitenkin kaksi muuta DVD-levyä, jotka käsittelevät bluesin historiaa:
Waking up in Memphis / Andria Lisle and Mike Evans ; [photographs: Yancey Allison ... et al.] 2003
Bill Wyman's blues odyssey : a journey to music's heart & soul. 2002
Löydät ne haulla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Valitse Sanahaku -vaihtoehtoa, kirjoita ruutuun blues historia ja rajaa haku DVD -levyihin.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavaa Carl Barksista:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl BArks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa, esim.
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036
Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet...
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Muuttoaiheisia teoksia löytää kirjaston aineistotietokannan kautta asiasanalla "muutto". Oulun kaupunginkirjaston tietokanta löytyy osoitteesta
www.ouka.fi/kirjasto/intro
Hakua voi rajata koskemaan pelkästään aikuisten kaunokirjallisuutta tai nuorten- ja lasten kaunokirjallisuutta. Teosten korttinäytön saa hakutuloksissa esille klikkaamalla teoksen nimeä. Asiasanoja tarkastelemalla voi hieman päätellä, millä tavalla muutto liittyy teoksen juoneen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on muuttaminen aiheena:
Tiitinen, Esko-Pekka, Elämänkirja. Helsinki : Tammi, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Rask, Regina, Puhtaalta pöydältä. Helsingissä : Otava, 2006 (Keuruu).
Hietala, Mirjami, Korkeat huoneet. Helsinki : Tammi, 1999 (Hämeenlinna :...
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Olisiko kyseessä kirja Uhri isänmaalle: Mikkelin seudun sankarivainajat Suomen sodissa 1939-1945 / [julkaisija] Mikkelin Seudun Sotaveteraanit. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997. Siinä on jokaisesta lyhyet henkilötiedot ja useimmista kuva.
Toinen kirja, joka on ilmestynyt 1990-luvulla on
Minuun sattui... : Mikkelin seudun sotainvalidit kertovat, toimittanut Mikkelin seudun sotainvalidit ry vuodelta 1994.
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
Turun kaupunginkirjastosta löytyi kaksi Työväen sivistysliiton julkaisemaa runokirjaa.
Toinen on Viivat ja pisteet ja toinen
Susanna Huikarin ja Tarja Käsmän Surun kosketus. Kirja on
selkokielinen. Runokirjassa puhutaan kuolemasta ja sen aihettamista tuntemuksista. Äitiydestä tai lapsesta ei puhuta.
Työväen sivistysliitto järjestää runokilpailuitansa piirikunnittain. He näyttävät myös julkaisevan runoja piirikunnittain.
Turun piirikunnan postiosoite on http://www.tslturku.fi/
sieltä voisi kysyä.
Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,...
