Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Valitettavasti Argentiinasta kertovia kirjoja löytyy hyvin vähän suomenkielisenä. Varsinaisia matkaoppaita ei löydy ollenkaan. Kokoelmistamme löytyy kyllä seuraava Argentiinaa yleisesti käsittelevä kirja: "Maailma tänään 5. Etelä-Amerikka". Sen lisäksi löytyy Eero Vartion matkakertomus nimeltään "Hilkan kanssa maailmalla", jossa käydään myös Argentiinasta. Bruce Chatwinin kirja "Patagonia, Patagonia" on myös matkakertomus ja luonteeltaan lähinnä kaunokirjallinen, mutta tutustumisen arvoinen. Olavi Lähteenmäen "Colonia Finlandesa" puolestaan kertoon suomalaisten siirtolaisten vaiheista Argentiinassa. Kannattaa myös lukea Olavi Paavolaisen kirja "Lähtö ja loitsu". Yllä olevien teosten saatavuuden saa selville nettiosoitteesta: http://www....
Anni Polva syntyi Pietarissa 6.1.1915. Hänen kuvansa löytyy netistä, sivulta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html. Lisäksi hänestä kerrotaan sivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Anni Polva on itse kirjoittanut elämästään neljä kirjaa: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa ja Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani. Lisäksi kannattaa vilkaista teoksia Suomen kirjailijat 1945-1980 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset...
Ylioppilaskuunteluita sisältäviä kasetteja saatiin ostaa kirjastoihin muutaman vuoden aikana 90-luvun vaihteessa. Sen jälkeen valmistaja tekijänoikeussyistä lopetti niiden myymisen kirjastoille. Näin ollen uusia ylioppilaskuunteluja ei ole voitu hankkia kirjastoihin.
Uusimmat ylioppilaskuuntelukasetit ovat vuodelta 93. Kasetteja on eri Helsingin kirjastoissa. Ne löytää kirjaston tietokannasta esim. siten, että valitsee aloitussivulta linkin "Tekijä tai esittäjä" ja kirjoittaa hakusivulla tekijän paikalle Ylioppilastutkintolautakunta. Kasetteja voi tilata Espoon kirjastoihin.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Yksi hyvä lähdeteos, josta löydät tietoa nimen alkuperästä, on Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja". Myös Pirjo-Riitta Syrjäsen toimittamassa "Kutsu vaikka kukkaseksi: nimitiedon vuosikirjassa" on kerrottu lyhyesti nimien alkuperästä.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti Albert Edelfeltin taiteesta kertovia kirjoja, joista ehkä merkittävin on Bertil Hintzen kirjoittama "Albert Edelfelt"-elämäkerta. Kirjan liitteenä on Edelfeltin taiteesta kertova teosluettelo, joka käsittää kaikkiaan 1104 taideteosta. Silmäilin teoslutteloa, mutta en löytänyt mitään viitteitä Kumpulan kartanosta. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja säilyttää kokoelmia, jotka kertovat Helsingistä ja helsinkiläisistä ennen ja nyt. Yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: http://www.hel2.fi/kaumuseo
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Valitettavasti et voi suoraan päivittää omia tietojasi verkkokirjastoon. Voit lähettää uuden sähköpostiosoitteesi lomakkeella kirjaston kotisivuilla osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ (Asiakkaan opas->lomakkeet->osoitteenmuutos) tai ilmoittaa sen sähköpostitse kirjaston neuvontaan osoitteella neuvonta@hameenlinna.fi tai puhelimitse 03-621 2598.
Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-...
