Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus...
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan...
Tilastokeskuksen Maailma numeroina -tietokannan http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html
mukaan maailmassa oli vuonna 2000 1 057 327 000 katolista. Löydät tilaston hakemalla hakemistosta kohdan "uskontokunnat". Maittaisen tilaston lopussa on koko maailman tilastot eri uskontokunnista.
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta löytyy
seuraavat tutkimukset Minna Canthin Anna-Liisa -teoksesta:
-Maukonen, Riitta : "Ahjossa kulta karaistaan, taistelussa ihmishenki" ; nainen, uskonto ja yhteiskunta Minna Canthin Hannassa ja Anna-Liisassa. 1998
-Mäkinen, Kirsti : Ajattelen kynälläni, esseitä, kirjoituksia. 1998
-Pakkala, Seija : Julkinen ja yksityinen valta : naisen asema Minna Canthin näytelmissä Anna-Liisa ja Työmiehen vaimo. 2002
-Eskola, Raija : Leo Tolstoin Pimeyden valta ja Minna Canthin Anna-Liisa draamallisina ja eettisinä teoksina. 1989
-Päähenkilönä nainen, esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta. 1989
-Tolvanen, Ari : Rikosaihe Minna Canthin näytelmässä Anna-Liisa sekä kirjailijan muussa keskeisessä tuotannossa...
Tolstoin novelli Paljonko ihminen tarvitsee maata (= Minkä verran ihminen tarvitsee maata) löytyy suluissa olevalla nimellä Helsingin keskusvarastosta Pasilan kirjastosta teoksesta Kolmas hyvää yötä. Kirja on lainattavissa.
Tästä aiheesta on Lahden kaupunginkirjastossa runsaasti kirjallisuutta. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään aihetta jollakin tavalla:
Furman, Ben: Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. Tammi, 2002.
Furman, Ben: Työpaikan pelisäännöt ja kuinka se tehdään. Tammi, 2004.
Johnson, Barry: Miten selvitä ongelmista joihin ei ole ratkaisua? Resurssi, 2004.
Kärkkäinen, Merja: Menesty innolla!: työhyvinvoinnin johtamisen haasteet. Talentum, 2002.
Lassila, Ismo: Konfliktin ratkaisemisen taito. Kauppakaari, 2002.
Mäkisalo, Merja: Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi, 2003.
Rauramo, Päivi: Työhyvinvoinnin portaat. Edita, 2004.
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum, 2004.
Tiensuu,...
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Love boat -televisiosarjan tunnusmusiikki löytyy monesta eri nuotista. Pirkanmaan yleisten kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä eli PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) löydät useita vaihtoehtoja, kun kirjoitat nimeke-riville Love boat ja valitset aineistolajiksi nuotin.
Esim. seuraavista julkaisuista löydät sen:
The Musicians' gig library : music for all occasions. Movie & TV hits. Miami : Warner Bros. 1997.
tai
T.V. and movie classics. Secaucus (NJ) : Warner Bros. Publications, [198-?]. Sarja Great songs of the century series.
Jos haluat löytää tv-sarjojen musiikkia nuotteina, kirjoita asiasana-riville televisio-ohjelmat ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla julkaisun nimeä näet, millainen nuotti...
Keisarillinen käskykirje yliopiston siirtämisestä Helsinkiin saapui Turkuun 25.10.1827, viimeinen konsistorin kokous Turussa pidettiin 12.9.1828 ja toiminta Helsingissä aloitettiin 1.10.1828. Edellisenä keväänä ei enää ollut annettu opetusta vaikka tutkintoja sai vielä suorittaa. Tuohon aikaan ei Suomessa ollut muita yliopistoja tai vastaavan tasoista koulutusta antavia oppilaitoksia. Seuraava oli Helsingin teknillinen korkeakoulu (v. 1908), joka tuli aiemmin perustetun Polyteknillisen opiston tilalle. Uudet varsinaiset yliopistot perustettiin Turkuun yksityisinä laitoksina. Suomenkielinen Turun yliopisto avattiin 27.6.1922. Ruotsinkielinen Åbo akademi aloitti opetustoiminnan tammikuussa vuonna 1919.
Helsingin yliopisto 1640-1940 / kirj....
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan...
Hei!
Perustiedot tästä litografiasta löytyvät Doria-haulla, siellä on luettelot eri korkeakoulujen digitaalisista kokoelmista.
Osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/33203?show=full ovat tuon Magnus von Wrightin litografian perustiedot.
S. F. Saidin kirjassa Varjak Käpälä, lainsuojaton (2005) Varjak-kissan kaveri Kataja putoaa katolta taistelussa Kalman kissajengin kanssa. Katajan luullaan kuolleen, mutta loppupuolella kirjaa selviää, että se onkin selvinnyt putoamisesta hengissä. Olisikohan tämä oikea kirja?
Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
