Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai...
Etsimäsi kirja löytyi Töölön kirjaston hyllystä: Murha pukee naista. Naisdekkareita ja dekkarinaisia/ Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.), Vaasa 1997. Se on Kansan Sivistystyön Liiton KSL r.y:n julkaisema.
Olen varannut sen sukunimellesi Töölön kirjaston varaushyllyyn, viimeinen noutopäivä 10.7! Soita puh. 31085025 jos haluat että kirja lähetetään muualle. Kuulemisiin!
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm....
Joitain vastauksia kysymykseesi löytyy teoksesta Ihmisen ravitsemus, jonka saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
"Energiaa tarvitaan pääasiassa perusaineenvaihdunnnan ylläpitoon ja fyysisen työn suorittamiseen. Perusaineenvaihdolla (PAV) tarkoitetaan esimerkiksi sisäelinten toimintaa, ruumiinlämmön ylläpitoa ja kudosten rakentamista eli niitä levonaikaisia toimintoja, joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä." s.18
"Keskimääräisenä energiankulutusarvona voidaan käyttää lukua 125 kj (30 kcal)/(ihanne)paino kg/vrk." s.19
Proteiinien sulavuus ilmaistaan biologisella arvolla. Kasvisperäisten proteiinien sulavuus on alhaisempi kuin eläinkunnan tuotteiden.
Kuopion...
Kyseeseen ei ainakaan tule sellaisen nettikahvilan perustaminen, jossa nettiin pääsystä peritään maksua.
Kirjastolain 5§ määrittelee kirjastopalvelujen maksuttomuuden. Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirjastolaiksi todetaan, että kansalaisten tasavertaisuus kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjinä edellyttää, että myös verkkojen kautta saatavat palvelut ovat pääosin asiakkaalle maksuttomia.
Kun kirjaston tiloissa on jo nettikoneet saattaisi erillinen kirjaston kahvilassa oleva kone osoittautua ongelmaksi. Jos kirjasto sijoittaisi koneita kahvilatiloihin, asia olisi varmasti toinen.
Kahvilan perustaminen kirjaston tiloihin käsitellään varmasti kunnan kirjasto- tai kulttuurilautakunnassa. Kirjastojen tiloissa maassamme toimii kyllä...
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian...
Olet lähettänyt kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun, mutta et karro tarkemmin, millaista vastausta niihin etsit. Et varmaan kuitenkaan oleta, että kirjastonhoitajan pätevyys antaisi valmiuden antaa suoria, ehdottomia ja paikkansa pitäviä vastauksia esittämiesi kaltaisiin kysymyksiin? Tuskin myöskään haluat kuulla kysymyksiisi vastaavan kirjastonhoitajan omaa, yksilöllistä näkemystä asiasta - sehän olisi kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.
Kirjastonhoitaja pystyy kuitenkin sanomaan, että esittämiisi kysymyksiin ihminen on etsinyt vastausta loputtomasti, ja eri ihmiset ovat löytäneet niihin kukin itselleen sopivat vastaukset - tai sitten olleet löytämättä. Tästä todistaa maailmankirjallisuus, joka on täynnä sekä...
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee...
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Kollega vinkkasi, että Internet Movie Car Database –sivustolta löytyy tuloksia, missä elokuvissa tai tv-sarjoissa mitäkin autoa on näkynyt: https://www.imcdb.org/search.php?resultsStyle=asList&sortBy=0&make=Renault&model=4&page=1.
Over the Rainbow on elokuvasta Ihmemaa Oz (1939), jossa sen esitti Judy Garland.
Katkelma Video-oppaasta 95: " Harold Arlen ja E.Y. Harburg kuittasivat Oscarit Judy Garlandin riipaisevasti tulkitsemasta Over the Rainbow -laulusta. Herbert Stothart oscaroitiin musiikista. Judylle lahjoitettiin kunnia-oscarina minipatsas."
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
