KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Hakemalla PIKI:stä asiasanalla "maahanmuuttajat" ja valitsemalla ehdoiksi lisäksi aineistolajin kirja, kieleksi suomi ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden saa tulokseksi 76 aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Tässä haussa mukaan tulevat tosin kaikki maahanmuuttajuuteen liittyvät teokset riippumatta siitä, onko kirjailija taustaltaan maahanmuuttaja vai käsitteleekö kirja aihetta muuten. Kiinnostavien kirjojen kohdalla voi tietysti selvittää yksitellen esim. Googlen avulla (http://www.google.fi) kirjan ja kirjoittajan taustaa.
Kustannusosakeyhtiö Teos järjesti vuonna 2008 kirjoituskilpailun "kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä ja jotka eivät ole aikaisemmin...
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
kirjastostamme löytyvästä Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta vuodelta 2010 ei näitä teoksia löydy. Hintaoppaasta löytyy kyllä Lutherin galatialaiskirjeiden selityksen toisen painoksen hinta, 13 euroa. Kyseinen painos on vuodelta 1957.
Vanhojen teosten hintaan vaikuttaa oleellisesti niiden kunto sekä harvinaisuus. Antikvariaatit ostavat mielellään hyväkuntoisia kirjoja, ja nimenomaan sellaisia teoksia, joilla on jälleenmyyntiarvoa.
Näidenkin teosten hintojen selvittämisessä kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleeen. Jyväskylässä toimivat ainakin Päijänneantikvariaatti osoitteessa Kauppakatu 16 sekä antikvariaatti Lukuhetki osoitteessa Kauppakatu 17.
http://www.antikvariaatti.fi/
http://www.lukuhetki.fi/
Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin.
Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy nuorten jalkapalloilun lopettamismotiiveista seuraava teos: Mirja Kalliopuska, Pauli Miettinen & Hannele Nykänen: "Putoanko pelistä?".
Käsikirjaston artikkelitietokannasta (CD-KATI) löytyy useita viitteitä asiasanoilla "jalkapallo" ja "lopettaminen" sekä "urheilu" ja "lopettaminen", esim. Veijo Kilpeläinen ja Petteri Laine: "Nuorten jalkapalloilijoiden ja uimareiden poisjättäytyminen lajinsa parista" (pro-gradu, J:län yliopisto) ja Jari Moberg: "Urheiluharrastuksen aloittamisen ja lopettamisen syyt sekä urheiluharrastusmotiivien muutokset 10-15-vuotiailla" (pro-gradu, J:län yliopisto). Näitä pro graduja voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai Turun kaupunginkirjastosta kaukolainoina.
Lisäksi...
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti...
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Ohessa esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä teoksista:
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku Talas ; suomennokset Oili...
Aksa merkitsee heprean kielessä tähkää. Nimi on tuttu myös Raamatusta, jossa Aksa on Kaalebin tytär. Nimeä esiintyy myös kirjoitusasussa Axa.
Lähde
Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri ja Amelie : 200 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja...
Aikuisten oppimisesta on julkaistu esim. seuraavat teokset:
- Arkipäivän oppiminen / Pekka Sallila ja Tapio Vaherva. Hki : Kirjastopalvelu, 1998.
- Otala, Leena: Osaajana opintiellä : opas elinikäisen oppimisen matkalle. Porvoo, 1999.
- Paane-Tiainen, Tuulia: Oppijaksi aikuisena. Hki : Edita, 2000.
- Kasvava aikuinen. Hki : YLE, 1999.
Oppimisesta työelämästä löytyy esim.
- Järvinen, Annikki: Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo : WSOY, 2000.
- Ruohotie, Pekka: Oppiminen ja ammatillinen kasvu, Porvoo: WSOY, 2000.
Kirjastot, joiden aineistotietokanta on Internetissä löytyvät paikkakunnan mukaan hakemalla osoitteesta http://www.KIRJASTOT.FI/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid= . Haluamasi kirjaston tietokannasta vaikkapa Oulun...
Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat:
- Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
- Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
- Pesonen, Ismo: Menestyvä matkailuyritys, 2000
- Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, 2001
- Boxberg, Matti: Matkaopas matkailutuotteen jakeluteille, 1995
Lisää em. kirjallisuutta voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ kahdella asiasanalla eli matkailu ja toiselle asiasanariville markkinointi.
Markkinointisuunnitelmia käsittelevät mm.
- Oikkonen, Simo: Markkinointisuunnitelma : näin laadit ja toteutat vaihe vaiheelta tuloksekkaan markkinointisuunnitelman, 1992
- Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, 2003
Monissa kirjastoissa...
Suomalaisen kirjastolaitoksen historiasta löytyy tietoa sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, liitän vastaukseen linkin Helmet-tietokannan (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) hakutuloksiin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kirjastot+historia+suomi&m=1&l… (tarkemmat tiedot nimekeriviä klikkaamalla)
Helsingin yliopiston Helka -tietokannasta kannattaa tehdä haku esim. asiasanoilla kirjastot historia Suomi, tietokannan osoite on http://helka.csc.fi/ .
Molemmat em. tietokannat ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli voit itsekin tehdä niissä hakuja erilaisilla hakuehdoilla, jos haluat. Hauissa esiintulleista nimekkeistä suosittelisin erityisesti Ilkka Mäkisen teosta "Nödvändighet af lainakirjasto": modernin...
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on muutama kirja papukaijoihin kuuluvista kakaduista. Ne ovat Risa Teitlerin Taming and traning cockatiels (1988) ja John Cobornin Cockatiels as a new pet (1990). Molemmat kuuluvat Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Papukaijoja yleensä käsittelevissä kirjoista voi myös löytyä tietoa kakaduista. Esimerkiksi näistä voisi olla hyötyä: Guide to the well-behaved parrot / Mattie Sue Athan; Aschenborn, Keeping and breeding parrots; Parrotlopaedia : a complete guide to parrot care / Annette De Saulles and Neil Forbes; Parrots : the illustrated identifier to over 70 species / Sharmila Choudhury and Adam White. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) kirjoittamalla...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
