Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Kyseinen kirja on kyllä tulossa useisiin Espoon ja muihinkin pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta vielä kirjaa ei ole HelMet-kirjastojen hyllyissä eikä siihen voi siksi tehdä vielä varauksiakaan.
Kirjan arvioiduksi ilmestymisajaksi on mainittu aiemmin 16.07.2010, joten voisi olettaa, että kirja olisi tulossa suhteellisen pian kokoelmiin.
Kirjan suomennettuna nimenä näytetään muuten käytettävän joissain luetteloissa muotoa "Mitä mieleen tulee", joskin kirjan kannessa lukee otsikkona "Mielen peli", joten kannattaa varautua tuohon kirjaa kysellessä ja esim. varausta tehdessä.
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Minna Canthin kirjeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteriin, https://kuopio.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Kirjeet löytyvät käsikirjoituksina ja mikrofilmattuina.
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Viime vuosina on ilmestynyt aika monta vanhan talon kunnostukseen liittyvää kirjaa. Ne ovat myös kovasti lainassa kirjastoista, joten kirjojen sisältöjen tarkempi tutkiminen ei aina onnistu.
Alla on listattu joitakin uusia ja uudehkoja kirjoja, joiden joukossa voisi olla etsimäsi. Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Oman talon käsikirja / Risto Pekkala (2012)
- Remonttikirja / Taisto Ahonen (2007)
- Perinnemestarin remonttikirja / Hannu Rinne (2010)
- Rakkaat vanhat puutalot : säilyttäjän opaskirja / Matti Laine ja Anssi Orrenmaa (2012)
- Uusi pientalon käsikirja / Per Hemgren & Henrik Wannfors (2012)
- Remontoijan käsikirja / Risto Pekkala (2011)
- Uuden asunnon käsikirja (2011)
- Vanhan...
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
Pahoittelen kovasti ikävää lukukokemustasi.
Kirjaston kirjoihin ei pitäisi tehdä merkintöjä. Ei siis myöskään alleviivauksia.
Jos saamme kirjastossa kiinni pahasti alleviivatun kirjan, yritämme saada viivaajaa korvausvastuuseen. Valitettavasti oikean askartelijan löytäminen on melko vaikeaa...
Älä toki käytä turhaan aikaasi kumittamiseen.(jos vain suinkin voit lukea kirjan loppuun sitä tekemättä)
Kerrothan kirjan huonosta kunnosta palauttaessasi sitä.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista ei
näitä Madetojan teoksia löydy äänitteillä. Radion Fono-tietokannasta löytyy levy Koskenlaskijan morsiamet, jossa on Madetojan Tanssinäky, op. 11 Radion Sinfoniaorkesterin esittämänä.
Tanssinäky on Fonon mukaan myös äänitteellä Music by Leevi Madetoja & Tauno Pylkkänen, johtajana Jorma Panula.
Madetojan teosluettelosta löytyy Taistelu Heikkilän talosta, jonka
virallinen nimi on Maalaiskuvia, op. 77. Sarja orkesterille musiikista elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta. Tätä ei löydy äänitteellä Fono-tietokannasta.
Teosta Laulu tulipunaisesta kukasta ei löydy teosluettelosta. Plussan ja Fonon lisäksi on tutkittu maakuntakirjastojen Manda- sekä tieteellisten kirjastojen Viola...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Löysin seuraavat nimekkeet, joilla pääset alkuun. Lasten sanakirja- ja kieliromput: Ruma ankanpoikanen, My first incredible amazing dictionary, Alfa-aihepiirisanasto: Englanti, Eka kieliromppuni: Englanti, Eka kieliromppuni: Amerikanenglanti, My first english 1, Opi englantia Asterixin kanssa, Tell me more english 1 beginner ja 101 idiomia in english -kirja, joka sisältää kuvaselitykset osasta idiomeja, saattaisi olla hauska myös lapsille!
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Terveydentilaa koskevan selvityksen vaatimisessa ei ole kyse yksinomaan kirjastoalaa koskevasta erikoispiirteestä. Tämä on normaali käytäntö henkilöstöä virkasuhteeseen palkattaessa - esimerkiksi kunnallisia virkoja täytettäessä(http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/palvelu…).
Työhönoton yhteydessä kerätään säännönmukaisesti sekä normaaleja että arkaluonteisia henkilötietoja. Työnhakijan terveydentilatiedot kuuluvat viimeksimainittuihin. Virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta heitä koskevissa laeissa on terveydentilan selvittämisen sallivia erityissäännöksiä. Sen sijaan työntekijäksi hakeutuvalta näitä tietoja voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan.
Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijalta hänen yleistä...
HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k