Viimeisessä Me Naiset -lehdessä (nro 22) on juttu ruotsalaisesta jännityskirjailijasta Åsa Larssonista. Larsson mainitsee, että tällä hetkellä hänen suosikkikirjailijansa on Malin Persson Giolito. Olisikohan kyse hänestä?
Malin Persson Giolito on julkaissut kolme romaania ("Dubbla slag", 2008, "Bara ett barn", 2010 ja "Bortom allt rimligt tvivel", 2012), joista toistaiseksi on suomennettu vain ensimmäinen. Suomennoksen nimi on "Molemmille poskille" (suom. Outi Menna, Schildt, 2009).
Lähteet:
Me Naiset, 22/2012
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja...
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Tuorein tieto 106 vuotta täyttäneiden määrästä kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2021. Silloin 106-vuotiaita tai vanhempia (eli vuonna 1915 tai aiemmin syntyneitä) oli Suomessa yhteensä 26 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilaston tietokantataulukko 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Ennen vanhaan kirjoitetaan erikseen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen?source=suggestion#s1-sahttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ennen%20vanhaan?searchMode=all
Kyllä on. Tosin on niin, että tunnetut srilankalaiset kirjailijat asuvat ulkomailla ja siellä he ovat myös tunnetut teoksensa julkaisseet. Tunnetuimpia ovat Colin De Silva, jolta on suomennettu Sinhalan tuulet ja Michael Ondaatje, jolta on suomennettu Anilin varjo, Englantilainen potilas ja Leijonan puvussa. Lisätietoja srilankalaisesta kirjallisuudesta saa esim. sivulta http://www.lankalibrary.com/books.html .
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Seuraavista kirjoista ja niiden kuvista voisi olla apua selvitettäessä 1600- ja 1700-luvun asepukuja:
1) Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia (kolme osaa).
2) Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra seklet = [Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana]. Helsinki : WSOY, 1966.
3) Bellander, Erik: Dräkt och uniform : den svenska arméns beklädnad från 1500-talets början fram till våra dagar. Stockholm 1973.
4) Höglund, Lars-Eric: Stora Nordiska Kriget 1700-1721 : fanor och uniformer. Karlstad : Acedia Press, 2000.
5) Höglund, Lars-Eric: Den karolinska armens uniformer under Stora nordiska kriget. Karlstad : Acedia Press, 1996.
6) Ernstell, Eva-Sofi: En kunglig fasad : Karl XII i Livrustkammaren. Stockholm...
Tarkoitatkohan John Irvingin kirjaa Until I Find You (2005)?
Romaania löytyy HelMetistä sekä englanniksi että suomeksi. Teos on ilmestynyt suomeksi Kristiina Rikmanin käännöksenä nimellä Kunnes löydän sinut (Tammi 2006).
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy esim. seuraavat teokset elokuvan äänisuunnittelusta:
- Chion, Michel: Audio-vision : sound on screen (Columbia University Press 1994)
- Holman, Tomlinson: Sound for film and television (Focal Press 1997)
- Keso, Lasse: Kuulokulmia äänilavasteissa : näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa (Taideteollinen korkeakoulu 1998)
- Pasquariello, Nicholas: Sounds of movies : interviews with creators of feature sound tracks (Port Bridge Books 1996)
- Sonnenschein, David: Sound design : the expressive power of music, voice, and sound in cinema (Michael Wiese Productions 2001)
- Sound theory, sound practice (Routledge 1992)
- Soundscape : the School of Sound...
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
Neito ja kuolema -kappale löytyy Hortto Kaalon levyltä Hai hortto kaalot ja kokoelmasta Aikuisten suosikkeja. Äänitteet ovat kuitenkin niin vanhoja, että niitä löytyy vain muutamasta Suomen kirjastosta vinyylilevyinä.
Ostamiseen en osaa antaa muuta vinkkiä kuin levydivarit tai internetin vanhojen levyjen myyntisivut. Joihinkin näistä voi myös jättää puutelistan.
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Hei,
kysymyksessä on vaikeasti löydettävä sävellys. Siitä löytyy tietoa Pacius-seuran internet-sivuilta kohdasta "Laulut" (www.pacius.fi), mutta edes Sibelius-Akatemian kirjastosta ei löydy äänitettä kyseisestä laulusta. Nuotteja kyllä on saatavilla.
Asiassa kannattaisi vielä kääntyä kuitenkin Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen ja tarkistaa asia. Myös yhteydenotto Pacius-seuraan toisi varmasti lisätietoa.
