Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Hei,
Itse laki ja sen viimeisin muutos löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Klikkaa "lainsäädäntö" ja ruksaa "hae säädöksen numerolla tai nimellä" ja kirjoita laatikkoon "asunto-osakeyhtiölaki".
Kuluttajaviraston sivuilta löytyy tietoa asumisesta ja kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiössä osoitteesta: http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html. Tiedot ovat kesäkuulta 2001.
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista...
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… on useampia teoksia, jotka käsittelevät video-opetusta. Tässä voi mainita Raili Hildénin teoksen Videovinkkejä vieraiden kielten opiskelussa (1988), mutta on muita, jotka laajemmin kuvaavat videoavusteista opetusta tai uutta opetusteknologiaa.
Uudempaa tutkimusta edustaa esim. teos "Multimediamateriaalin tutkimuspohjaista arviointia ja suunnittelun suuntaviivoja" (2001), jossa lähinnä tarkastellaan interaktiivista oppimista. Perinteistä etäopetusta ja median mahdollisuuksia ja käyttöä opetuksessa selostetaan myös teoksessa Pantzar: "Oppimisympäristöjä etsimässä" (1998).
Lehtiartikkeleita aiheesta löydät kotimaisesta...
Tarkoitukseesi sopivaa aineistoa on runsaasti saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi sitä kannattaa etsiä käyttäen sanahakua seuraavasti: kirjoita hakutermeiksi ”kielikurssit englannin kieli keskitaso" ja valitse aineistoksi ”cd-levy”. Itse sain tulokseksi 26 osumaa.
Valitsin keskitason (intermediate), koska mielestäni sinun kannattaa varmasti aloittaa juuri tämäntasoisista kursseista, jotka on suunniteltu aikuisopiskelijoille.
Uskoisin että esim. Olivia Johnstonin ”Ideas & issues intermediate” saattaisi olla sinulle varsin sopiva kurssi. Se on tarkoitettu erityisesti suullisen kielitaidon kohottamiseen ja sen sanotaan soveltuvan esim. Cambridge First Certificate- tutkintoon...
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Ann M. Martinin sarjaa The Baby-sitters Club on suomennettu 24 osaa, joista viimeisin on ilmestynyt 2005. Löysin netistä sivun, jossa sarjan koko oli 131. Lisäksi sarjaan näyttää kuuluvan erilaisia lisäsarjoja: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm. Kirjoja kustantaa Suomessa Tammi eikä Tammen sivuilla näy ainakaan vielä ennakkotietona syksylle 2006 uutta suomennosta tästä sarjasta. Voisit kysyä asiaa suoraan kustantajalta. http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=8436243754516…
Kääpiömerihevosen tieteellinen nimi on Hippocampus zosterae.
Merihevoset ovat kaloista hitaimpia. Niistä hitain saattaa hyvinkin olla kääpiömerihevonen, jonka "huippunopeus" on vain n. 0,016 km/h.
Lähteet:
Markku Varjo, Maailman kalojen nimet
Mark Carwardine, Eläinten ennätykset
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Rami Renko on julkaissut vuonna 1997 CD-levyn "Linda-Lindaa...", levyn tiedot Fono.fi-palvelussa: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?ID=5963ac0c-ec32-47a5-bc2e-5c1ad52f3…
Levy löytyy ainakin Loisto-kirjastoihin kuuluvan Alastaron kirjaston kokoelmista: http://loisto.kirjas.to/teos.asp?teosid=0100B731-0006-11D2-B24C-00104B5…
Voit pyytää oman lähikirjastosi henkilökuntaa tilaamaan levyn kaukolainaksi Alastarosta. Kaukolainat ovat useimmiten maksullisia.
Kirjastoauto ei saapunut tänään Lehtisaaren pysäkille sairaustapauksen takia. Seuraava aika on uuden aikataulun mukaan ensi maanantaina 15.30-15.55.
Olemme pahoillamme, että tulit pysäkille turhaan.
Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
