Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Martin Enckellistä löytyy tietoa kirjasta Finlands svenska litteraturhistoria II (2000). Teoksesta Kali löytyy tietoa mm. seuraavista artikkeleista:
Kali (Demari 1998-02-18, Kirja-arv)
Kali (Hbl 1998-02-01, Kirja-arv.)
Kali (Satakunnan kansa 1998-01-29, Kirja-arv.)
Kali-Intian kauhea jumalatar (Hesari 21.12.97)
Runoja Kalille (Turun Sanomat 16.12.97)
Ensimmäisen Nalle Puh -kirjan nimi on Nalle Puh. Alkuperäiseltä nimeltään se on Winnie-the-Pooh, ja se näyttää ilmestyneen suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1934.
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm....
Kuvataiteilija Tuuli Mukasta ei ole kirjoitettu kirjaa. Jonkin verran tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.lagaakympil.net/mukka/
http://www.galleriat.net/show.asp?cid=806
Lapin kansa -lehdessä on ollut hänen haastattelunsa 11.5.2003.
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie...
Tuula-Maija Javanaisen teoksia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseusun HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Esimerkiksi Javanaisen teoksia, Hyvää tätä päivää 1-3 on kuitenkin saatavissa muista yleisistä kirjastoista ja Varastokirjastosta.
Teidän kannatta ottaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi tilata teille kirjan kaukolainana, esimerkiksi Varastokirjastosta.
Frank-monihausta voitte tarkistaa mistä kirjastoista Javanaisen teoksia löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot
Myös Kansalliskirjaston kokoelmissa, lukusali käytössä, on Javanaiselta teokset Hyvää tätä päivää 1-3.
Kansalliskirjaston yhetystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät Meidän talon ja Kotiteollisuuden numerot. Talomestaria ei kokoelmista löydy, mutta sen numeroita voi tarvittaessa tilata kaukolainaan tai kopiot artikkelista.
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, uusimmasta päästä on Rakennustiedon vuonna 2008 kustantama Saunan suunnittelu, josta myös löytyy ohjeita lauteiden rakentamiseen.
Kirjastosta löytyy myös RT-kortisto, josta löytyy ohjeet saunan lauteisiin (RT- 91-10469)
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Hei Heidi,
tässä sinulle muutama vaihtoehto, jossa lukija voi ratkaista kirjassa olevaa arvoitusta. Valitettavasti täällä Oulunsalon kirjastossa ei näistä ole yhtään paikalla, joten en voi tarkistaa, mikä niistä olisi kyseessä.
Kummitusmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä (Karisto 1994); Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? (Karisto 1992)
Yksi mahdollinen voisi olla Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992. Sokal:Hiljaisuus, murha! Chaland, Yves: Katkaistu käsi Goffin, Alain: Luciferin merkki Dodo: Varjojen soturit. Näitä kaikki kyseessä olevia kirjoja on muutamassa Outi-kirjastossa jäljellä, voit tehdä varauksen joko verkkokirjastossa tai paikan päällä kirjastossa.
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena...
