Moi!
Graalin vartija on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Nuori temppeliherra -sarjasta. Kirja on julkaistu ja käännetty tänä syksynä. Silmäilin kirjailijan kotisivuja enkä löytänyt mainintaa jatko-osien aikatauluista. Kirjailijalla on julkinen sähköposti, jonne voit halutessasi osoittaa sarjaan liittyviä kysymyksiä englanniksi tietenkin. Yhteystiedot löydät netistä http://www.michaelpspradlin.com/ WSOY on kustantanut ensimmäisen osan, joka on käännetty suomeksi varsin pian ilmestymisen jälkeen.
Nimeä Jalin ei löytynyt suomalaisista etunimioppaista. Jali-nimi ilman lopun n:ää on lyhentymä nimistä Jalmari ja Jarl, jotka ovat versioita muinaisskandinaavisesta Hjalmar-nimestä. Think baby names -sivusto sanoo sekä poikien että tyttöjen nimenä käytetyn Jalin-nimen olevan variaatio Galen- ja Jalen-nimistä ja tarkoittavan tyyntä, rauhallista ja parantajaa:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Jalin
Etunimien valinnassa almanakkaan on 1980-luvulta lähtien noudatettu periaatetta, jonka mukaan nimi pyritään saamaan almanakkaan, jos nimen on saanut noin tuhatkunta suomenkielistä lasta ja mieluummin vielä ensimmäiseksi nimeksi. Lisätietoa Almanakkatoimiston sivuilta Uusien nimien valintaperusteista -otsikon alta:
http://almanakka.helsinki....
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voit uusia Internetissä HelMet-verkkokirjastossa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä ”Omat tiedot”. Sen jälkeen pääset kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Jos sinulla ei ole pin-koodia, sen saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjauduttuasi voit rastia haluamasi lainat ja painaa ”Uusi merkityt lainat”, niin uusittaville lainoille tulee lisää laina-aikaa, mikäli niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu jo kolmea kertaa. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainat, voit painaa sivun alareunassa...
Onamin ikka esiintyy ainakin Warren Murphyn ja Molly Cochranin kirjassa Temppelikoirat (Book Studio, 1990). Sen tapahtumat tosin sijoittuvat sekä Yhdysvaltoihin että Japaniin. Juoni rakentuu New Yorkin mafian ja Tokion Yakuzan välisen sodan ympärille, joka saa alkunsa, kun Miles Haverfordin sisar murhataan omissa häissään ja Haverford päättää liittyä japanilaisen isoisänsä rikollisjärjestöön Yakuzaan kostaakseen.
Onami tarkoittaa vaahtopäistä aaltoa, ikka veljeskuntaa.
"Kuvio on merkki siitä, että kuulut Onamin ikkaan. Se tarkoittaa, että kaikki ikkan miehet taistelevat puolestasi kuin veljet. Se tarkoittaa, että jos pyydät apua, missä vain, milloin vain, sinua autetaan. Muiden ei anneta kantaa tätä merkkiä ennen kuin he ovat todistaneet...
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
Kissa mainitaan usein helppohoitoisemmaksi, koska se voidaan opettaa käyttämään hiekkalaatikkoa tarpeiden tekoon eikä sitä siis tarvitse välttämättä ulkoiluttaa useita kertoja päivässä kuten koiraa. Molemmat tarvitsevat kuitenkin säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa, oikeanlaista ravintoa ja toisinaan eläinlääkärikäyntejä. Tämä pätee toki kaikkiin lemmikkieläimiin.
Perustietoa löytyy esim. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuilta.
Kissoista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/kissa/aiotko_hankkia_kiss…
Koirista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/koira/aiotko_hankkia_koir…
Muista lemmikkieläimistä: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/yleista_lemmikkielaimista…
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Laulun nimi on "Inhimillisyyden uhri". Se alkaa: "Valkea vaippa peittää laajan Laatokan". Laulussa kerrotaan pastori Eliaksesta, joka taistelukentällä ampuu haavoittuneen hevosen ja kaatuu ja pääsee "multiin Kiuruveden kirkkomaan".
Veikko Lavi on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun, jonka esittää Jussi Raittinen äänitteellä "Syylliset ja syyttömät" (Discophon, 1987). Laulu sisältyy myös nuottin Lavi, Veikko: "Veikko Lavin lauluja" (Coda, 1988). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Lähde: Viola-tietokanta (https://viola.linneanet/fi)
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy työ- ja virkaehtosopimuksia, joista löytyy tietoa palkkausperusteista. Kotimaisista artikkeliviitetietokannoista ei löytynyt mainittavaa tietoa kirjastoalan palkkauksesta, mutta voisit ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen Keskusliittoon (AEK)(yhteystiedot http://www.aek.fi) tai Kuntien asiantuntijat KUMULA:aan (http://www.kumula.net). AEK julkaisee lehteä nimeltä Yhteenveto, jossa tämäntyyppisiä palkkausasioita on käsitelty (lehti tulee Turun kaupunginkirjastoon, mutta sitä ei indeksoida eli asiasanoiteta).
Tilastokeskuksen Palkat-sarjan tilastotietoja löytyy myös käsikirjastosta (Kuntien kk-palkat, Kuntasektorin kk-palkat ja Valtion kk-palkat), tiedot ovat vuodelta 1997.
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Hain Sinulle kirjoja kuvataiteen sosialistisesta realismista maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta ja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta sekä Fennica-tietokannasta. Lisäksi hain lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-tietokannasta. Lähetin viitteet suoraan sähköpostiisi, paitsi Aleksi-tietokannan viitettä, joka tulee tässä: Tekijä: Lintinen, Jaakko
Nimeke 70-luvun realismeja etsimässä : aika pusertuu kokoelman näköiseksi
Aikakauslehti Taide 1991 ; (31) ; 3 ; 42-53, 75, Asiasana kuvataide: realismi: 1970-luku; kuvataide: sosialistinen realismi: 1970-luku
Toivottavasti löydät kirjat ja lehtiartikkelit kotikuntasi kirjaston kautta.
Mikäli haluat lajentaa hakuasi muille taiteenaloille ja kirjallisuuteen, ota uudestaan yhteyttä!
On hauskaa että käännyit kirjaston puoleen kun tarvitset apua esitelmän teossa. Esitelmän teon tarkoituksena on muunmuassa tiedonhaun oppiminen, joten neuvon sinua erityisesti siinä.
Aiheenasi on merisiili, josta ei ainakaan suomeksi ole kirjoja kirjoitettu, siksi onkin hyvä miettiä minkälaisista lähteistä tietoja voisi löytyä.
Ja se ei olekaan ihan helppoa.
Internetistä voi aiheesta hakea netin hakukoneiden avulla. Haettaessa Googlella http://www.google.fi sanalla merisiili tai merisiilit löytyy esimerkikisi Särkänniemen sivut, joissa kerrotaan että merisiilit ovat selkärangattomia piikkinahkaisiin kuuluvia merieläimiä, http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_selka_0… .
Piikkinahkaiset ovat merisiilien laajempi...
Tässä lyhenteiden tulkintoja, jotka on otettu "Suomalaisista luettelointisäännöistä" osasta "Monografioiden kuvailu".
Cop. tarkoittaa ja luetaan "copyright".
Tr. voi tarkoittaa 1) "tryckeri" kuten esimerkissäsi ("Jacobstads tr. o. tidning" eli "Jacobstads tryckeri och tidning") 2) "tryckning", esim. "1. uppl., 2. tr." eli "första upplagan, andra tryckningen" 3) "tryckt", esim. "tr. i Åbo".
Paljas lyhenne "kuvas." (kun kuvasivujen määrää ei ole ilmoitettu) luetaan "kuvasivuja". "[1] kuvas." luetaan "1 kuvasivu" ja "[16] kuvas." "16 kuvasivua".
"Kuv." luetaan kirjan kuvailussa "kuvia" tai "kuvitettu". Henkilön nimen yhteydessä se tarkoittaa "kuvittaja", "kuvittanut", "kuvittaneet" tai "kuvitus".
"Kartt." luetaan yhteydestä riippuen "...
Voit varata löytämäsi 3 HelMet-järjestelmässä olevaa kirjaa ja valita noutopaikaksi oman lähikirjastosi tai minkä tahansa HelMet-kirjaston - voit tehdä varaukset itse, jos kortillasi on nelinumeroinen tunnusluku. Muussa tapauksessa voit käydä kirjastossa tekemässä varaukset, hinta on 50 senttiä varaukselta aikuisten aineistosta. Niteiden sijainnin HelMetissä näet klikkaamalla kutakin nimekettä.
Yliopiston Helka-järjestelmän mukaan saatavana Helsingissä ovat myös esimerkiksi Markku Niemisen teos Kalevala kohtalona - Alpo Sailon runonlaulajat ja toiminta Vienan Karjalassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa, sekä Juhani Korvenmaan teos Alpo Sailon muotokuvatuotanto Museoviraston kirjastossa. Näiden yhteystiedot löytyvät seuraavilta...
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Kyseinen teos kuuluu pääkaupunkiseudun HelMet-verkossa Espoon ja Vantaan pääkirjastojen kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/search*fin/t?SEARCH=kaarle+suuri&searchscope=9&Sub…
Voitte tiedustella kirjaa lähikirjastostanne kaukolainaksi. Kaukopalvelumaksu Lahden kaupunginkirjastossa on 5 euroa.
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kaukopalvelu.htm
Ainoa laajempi tutkimus lappilaisesta (suomalaisesta) eräkirjallisuudesta on Markku Variksen väitöskirja Ikävä erätön ilta : suomalainen eräkirjallisuus (SKS, 2003).
Sen laaja lähdeluettelo antaa viitteitä muuhunkin tutkimukseen ja eräkirjallisuuteen yleensä.
Timo Hyytisen kirja Erä Fennica : Suomen eräkirjat ja eräaiheiset julkaisut (Arma Fennica, 1991) sisältää mm. laajan luettelon erä- ja kalastusaiheisista kirjoista ja julkaisuista.
Katriina Suvannon kokoama valikoimaluettelo Eräkirjallisuutta (Kirjastopalvelu, 1990) kattaa metsästys-ja kalastuskirjallisuuden lisäksi myös yleensä luonnonelämyksiä välittävän kirjallisuuden.
Sähköisessä muodossa paras bibliografinen lähde lappilaiseen ja Lappia kuvaavaan eräkirjallisuuteen on Lapin...
