Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Apurahoista ja säätiöistä löytyy esim. seuraavat teokset:
Apurahojen haku- ja jakoaikoja 2000. Syyskuu
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain.1997
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä.1995
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ .
Aineistohausta saat myös selville kaikki pääkaupunkiseudulla olevat apurahoja koskevat teokset. Valitse asiasanaksi apurahat.
Suurin osa näiden kirjojen tiedoista löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen linkeistä osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Tästä linkkilistasta löydät myös ulkomaisia apurahajärjestöjä.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää...
Raamatun mukaan (1. Mooseksen kirja 7:7) Nooan arkissa oli vedenpaisumuksen aikaan kahdeksan ihmistä. He olivat Nooa ja hänen vaimonsa sekä heidän kolme poikaansa Seem, Haam ja Jaafet vaimoineen.Arkissa olleita neljää naista ei Raamatussa nimetä lainkaan, mutta Raamatun ulkopuolisissa lähteissä heillä on useita eri nimiä. Artikkelissaan “The One Hundred and Three Names of Noah's Wife” (Speculum 1941 16:4, 426-452) Francis Utley listasi kaikkiaan 103 nimeä Nooan vaimolle eri lähteistä.Esimerkiksi Riemuvuosien kirjan mukaan Nooan vaimon nimi oli Emzara, Seemin vaimon Sedeqetelebab, Haamin vaimon Ne’elatama’uk ja Jaafetin vaimon Adataneses. Riemuvuosien kirja on yksi apokryfisista kirjoista eli juutalaisista tai alkukristillisistä...
Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan.
Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on...
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies...
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista:
Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990.
Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990.
Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992
Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto.
Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992.
Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Vilkaisin, mistä jonon siirtyminen taaksepäin Rajattoman levyn ”Jouluyö” kohdalla johtuu. Aivan ensimmäiseksi levyä jonottamaan on kiilannut Kallion kirjasto, koska heidän täytyy varaukseen liitetyn huomautuksen mukaan lisätä tekstiliite, joka ilmeisesti on puuttunut jostakin levyn kappaleesta. Kallion kirjasto varmasti laittaa heti levyn saatuaan ja asian hoidettuaan levyn eteenpäin varaajille, joten se varaus ei paljonkaan viivytä levyjen kulkua.
Toisen kerran jonoa on siirretty, koska varauksen jo aikaisemmin tehneelle asiakkaalle ei voitu syystä tai toisesta toimittaa levyä, johon varaus oli kiinnittynyt. En pysty tarkkaan sanomaan syytä, mutta mahdollisesti levy on mennyt vahingossa jollekulle toiselle lainaan tai siitä on ollut...
Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari.
Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista.
Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa.
Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
Kasetin sisältö tallentuu dvd:lle digitaalisessa muodossa. Todennäköisesti levy on jäänyt viimeistelemättä (=finalize, finalizing). Viimeistely tehdään juuri siksi, että levy toimisi eri laitteissa. Kirjaston digitointilaite viimeistelee jotkin levyt automaattisesti (riippuu levymerkistä), mutta toiset levyt täytyy viimeistellä manuaalisesti (eli etsiä viimeistelytoiminto laitteen valikoista). Teidän pitäisi tulla takaisin kirjastoon viimeistelemään dvd-levy. Ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeista. Henkilökunta neuvoo mielellään.
Tämä tunnistamaton esitys löytyy myös YouTubesta (ehkä kysyjän itsensä sinne lataamana: http://www.youtube.com/watch?v=Qpo9ozZmyfI), mutta valitettavasti paljon tämän enempää emme mekään täällä ole saaneet selville. On selattu punk-diskografioita (joissa ei ole kappalehakemistoja), mutta ei ole tätä osunut silmiin. Kappaletta ei löydy sen paremmin Fono.fi-tietokannasta kuin kansallisdiskografia Violastakaan.
Mutta Violasta löytyy kyllä Stalker-yhtyeen 1985 julkaisema single "Kosketus / Haben Sie" (Poko Records PIS151), jonka B-puoli SAATTAISI olla etsitty kappale (säveltäjä Kauko Ilkko). Tätä singleä voi kuitenkin olla aika vaikea löytää, vaikka se näkyy kyllä olleen vastikään Huuto.netissä (meni vitosella). Kirjastoihin hankitaan hyvin...
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Käytössämme olevista tietokannoista (Linda = tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, Fennica=suomen kansallisbibliografia & artikkelitietokannat)
en löytänyt mainitsemianne tietoja, ei siis myöskään suomennosta. Samoilta tekijöiltä kyseisestä aiheesta löytyy seuraavaa (lähteinä Linda ja MEDIC =
lääketieteellisen aineiston viitetietokanta):
Recent research and treatment strategies in Parkinson's disease, eds. Urpo K. Rinne ja Esa H. Heinonen (1995);
Selegiline therapy in early Parkinson,s disease / European Conference on Parkinson's disease and extrapyramidal disorders, Rome, July 10-14, 1990, eds.
Rinne & Heinonen;
MEDIC: Heinonen E: Selegiline in the treatment of Parkinson's disease (Turku 1995); Heinonen E & Rinne U K :...
