Hiski-tietokannan mukaan Björkengren-sukunimiä löytyy muun muassa Mikkelistä, Juvalta ja Puumalasta. Karjalatietokanta tietää kertoa, että luovutetun Karjalan puolelta löytyy myös muutama Björkengren (Jaakkima ja Jääski), mutta henkilöiden syntymäpaikaksi on merkitty Mikkeli. Mikkelistä löytyykin varhaisimmat merkinnät Björkengren-nimestä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Björkengren nimi on juuri Jääskessä muutettu Koivuseksi. Koivu (Björk) kuuluu sekä vanhimpiin että nuorimpiin talon- ja kylännimiin eri puolella maata.
Väestöliiton nimipalvelun mukaan Björkengren-nimeä on ollut yhteensä 31 henkilöllä, joista 18 on ollut jo kuolleilla.
Historiallisen sanomalehtikirjaston haussa (http://digi-old.kansalliskirjasto.fi/index....
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994...
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
Olisikohan kyseessä ehkä useammastakin 80-luvulla ilmestyneestä laulu- ja leikkikirjasta löytyvä Umbaazu, joka alkaa "Umbaazu baazu endaa, ziguendaa, ziguendaa"?
Umbaazuun ja siihen liittyviin leikkiohjeisiin voi tutustua esimerkiksi näissä kirjoissa:
Eeva Alho & Soili Perkiö, Laulun aika : Pööpötien laulukirja
Marja Hongisto-Åberg, Lasten laulupuu
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Sitaatti ja erikoislainojen käyttöä on esitelty Internetixin sivuilla kielenhuollon osiossa.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… . Hakemistosta voi edetä kohtaan sitaattilainat tai erikoislainat. Vastaavaa tietoa löytyy vaihtelevassa määrin kielenhuollon oppaista, esim. Merja Husun Ammattisuomen käsikirjasta (uusin painos 2001).
Jälkimmäiseen kysymykseesi en vielä löytänyt vastausta. Otan yhteyttä jos tieto löytyy.
Hei!
Suuri etunimikirja (Lempiäinen, Pentti)(1999) kertoo nimistä näin:
Ida on katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä : Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat myös mm. Ide ja Idda. Alkuosa "id" tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabethista ("kaunis Elisabet)
Ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on oma kansio äänikirjoista. Lisäksi äänikirjoja voi hakea verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1069422564
valitsemalla aineistolajiksi "äänikirja", jolloin saa koko kirjaston kokoelman. Hakua voi rajoittaa esim. julkaisuvuoteen tai kohdistamalla haun tiettyyn luokkaan esim. suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen (84.2).
Isotekstisiä kirjoja voi hakea asiasanalla "isotekstiset kirjat", jolloin saa koko kirjaston valikoiman esille.
OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Humoristisia sotakirjoja voit hakea Kuopion verkkokirjasto Sallista esimerkiksi sanahaun kautta. Valitse asiasanoiksi ”sotakirjallisuus JA huumori”, jolloin saat hakutulokseksi toistakymmentä teosta. Esimerkiksi Armas J. Pulla, Lasse Lehtinen ja Bengt Pohjanen ovat kirjoittaneet muutamia koomisia sotakirjoja.
Kuopion kaupunginkirjaston verkkopalvelun löydät osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Muita humoristisia sotakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia
Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Veikko Huovinen: Rauhanpiippu
Joni Skiftesvik: Likinäköinen adjutantti
Jorma Kurvinen: Korpraali Korhosen joulupöytä
Huumoria esiintyy toki useissa muissakin sotakirjoissa. Teoksessa...
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Kirja lienee Kora Gädke-Timmin kirjoittama ja Nelly Jurveliuksen kuvittama "Sinikello : legendoja kasveista". Kirja on ilmestynyt saksaksi 1978 ja suomennettu 1980.
Luontoaiheisista legendoista on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy sivulta
www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=29136693-dd74-4fa…
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (...
