Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994...
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku...
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun...
Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite, joka on erotettava käsitteellisesti vanhuksen kuolemasta.
– Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee.
– Termi haurausraihnausoireyhtymä kuvaa tätä kuolemaa edeltävää tilannetta.Vanhuus ei ole sairaus, mutta kuolema on väistämätön. Ikääntyvät kudokset ovat yhä enemmän
alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten sydän ja verisuoni
taudeille, aivohalvauksille, syövälle ja dementialle.Sairauksien kehittymisjärjestyksen aikatauluun vaikuttavat yksilön perintötekijät, elin
ympäristö ja elintavat.
Haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikkoutta. Sitä ei...
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan...
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat:
- Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
- Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
- Pesonen, Ismo: Menestyvä matkailuyritys, 2000
- Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, 2001
- Boxberg, Matti: Matkaopas matkailutuotteen jakeluteille, 1995
Lisää em. kirjallisuutta voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ kahdella asiasanalla eli matkailu ja toiselle asiasanariville markkinointi.
Markkinointisuunnitelmia käsittelevät mm.
- Oikkonen, Simo: Markkinointisuunnitelma : näin laadit ja toteutat vaihe vaiheelta tuloksekkaan markkinointisuunnitelman, 1992
- Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, 2003
Monissa kirjastoissa...
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi...
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k
