Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin...
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Helmet-kirjastokortin voi saada, vaikkei asu pääkaupunkiseudulla. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan kuitenkin Suomessa oleva osoite.
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus (ks. linkki alla).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyystodistukset(105340)
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen täällä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.
Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n...
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta....
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Lähinnä tuntuisi löytyvän artikkeleita, joista suurin osa käsittelee ratsastusterapiaa. Tässäpä niistä joltinenkin lista: Kiviniemi, Eeva: Koira tuo terveyttä, Kotilääkäri 2000, nro 1; Puusaari, Hille: Mirrit ja Mustit kotipsykologeina, Mielenterveys 1996, nro 3; Lemmikki pitää omistajansa terveenä, Kunto Plus 1994, nro 12; Delfiinien ihmeelliset terapeuttiset kyvyt: eläinkunnan parhaat psykologit, Tieteen Kuvalehti 1993, nro 4; Purola, terhi: hevonen toimintaterapeutin työtoverina, Toimintaterapeutti 2000, nro 5; Arajärvi, Anne: Ratsastusterapia kuntoutuksen osana, Kuntoutus 2000, nro 2;Friman, Terhi: Erityisratsastuksesta tuli uusi työ (Tapasimme Annette Lindroosin), Helsingin Sanomat 29.3. 2000; Vainikainen, Tuula: Elämää Sateenkaarella...
Oletan, että kyseessä on tämä teos: Kiovan Dynamon kunnia, alkuteos on nimeltään Dynamo: defending the honour of Kiev, tekijä Dougan, Andy.
Kirjasta saatte lisätietoja mm. osoitteessa http://www.soccernet.com/columns/2001/0502/20010501_reviewdynamo.html .
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 2 (BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004) on ryhmitelty aiheen mukaan, ja varsin kattava listaus uniaiheisista runoista ja kehtolauluista löytyy s.318-327. Kokoelmassa Pikku Pegasos (18. painos, Otava, 2001) on unirunoja s.263-280. Unikeinu (Otava, 2000) on kokoelma, jonka kaikki runot liittyvät jotenkin uneen. Lastenrunojen hakemisto löytyy pääkirjaston käsikirjastosta, Pikku Pegasos on lainattavissa lastenosastolla ja Unikeinua on tällä hetkellä hyllyssä kirjastoautossa ja Jukolan ja Tuomelan lähikirjastoissa.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
