Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
TEPA-termipankki (erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma) sisälsi kaksi määritelmää pienkerrostalolle:
1. kaksikerroksinen kerrostalo
2. kerrostalo, jossa ylimmän huoneiston sisäänkäynti on korkeintaan toisessa kokonaan maan päällä olevassa kerroksessa.
Kerrostalo taas on tavanomaisia tila- ja varusteratkaisuja sisältävä, vähintään kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin.
Joten tämän mukaan kaksikerroksinen kerrostalo on pienkerrostalo.
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei...
Sanakirjan mukaan patellavyö (latinaksi patella "malja") on kiristyvällä soljella kiinnitettävä kuminauharesorista valmistettu leveä vyö. Patellavyö kiristää naisen vartalon maljamaiseen muotoon keskeltä hoikaksi. Vyö oli muodissa 1950-luvulla ja uudelleen 1990-luvun lopulla.
Lähde: À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja / Vuokko Lindfors, Sirkka-Liisa Paimela (2004)
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Lontoon satama oli jo 1600-luvulla nimeltään the Port of London.
Sataman historiasta voit lukea nettisivulla
http://www.portoflondon.co.uk/display_fixedpage.cfm?id=238&site=leisure…
Todennäköisesti tarvitset jonkin artikkelin tai kirjan, joka koskee Lontoon satama-aluetta kokonaisuudessaan. Sopiva kirja olisi varmaankin D. J. Owenin "The Port of London -yesterday and today", joka löytyy Museoviraston (Merimuseon)kirjastosta. Pyydä lähikirjastoasi hankkimaan kirja sinulle kaukopalvelun kautta. Sopiva lehtiartikkeli voisi olla tämä:
Cowlard, Keith A. Lontoon satama-alueet : eilispäivää ja tulevaisuutta
Terra 1989 ; (101) ; 3 ; 199-213. Kysele lähikirjastostasi, missä lehteä säilytetään. (Useita englanninkielisiä lehtiartikkeleita on...
Kappaleen nimi on Akropolis ja sitä on esittänyt Eino Grön. Oulun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole äänitettä, josta kappale löytyy, mutta kaukolainaksi sellaisen voi pyytää.
Esim.
Grön, Eino : 20 suosikkia : Seinillä on korvat, p.1995 (cd-levy)
Grön, Eino: Eino Grön : 24 ikivihreää, 1992 (cd-levy)
Kaukolainapyynnön voi jättää puhelimitse,sähköpostilla tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
Nimi Tomann ja sen eri variaatiot kuten Toman ja Thomann esiintyvät pääosin sukunimenä, mutta sitä käytetään myös etunimenä. Sukunimeä tavataan Englannissa, Irlannissa ja entisen Tsekkoslovakian alueella.
Englannissa nimen jälkiosa -man (600-luvulle saakka -mann) oli ammattia kuvaava sana. Se tarkoitti palvelijaa, jonka herran nimi ilmeni nimen alkuosasta (tässä tapauksessa Tom tai Thom). Nimi Tomann ja sen variaatiot tarkoittavat siis Tomin palvelijaa. Tom puolestaan pohjautuu nimeen Thomas, joka on peräisin aramean kielestä ja tarkoittaa kaksosta. Sukunimen muotoja Thomasman ja Thomeman on tavattu 1300-luvulta lähtien, muotoa Toman 1600-luvulta lähtien.
Myös entisen Tsekkoslovakian alueella nimi Tomann on johdettu Thomas -nimestä....
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Molemmilta mainitsemiltasi kirjailijoilta on suomennettu useampia teoksia. Vaski-kirjastojen valikoimaan Murakamin teoksista pääset tästä: http://goo.gl/RKmKp1 , Ishiguron taas tästä: http://goo.gl/f9zg6N
Hieman samaan tyyliin mainitsemiesi kirjailijoiden kanssa kirjoittavat mm. Kaori Ekuni, jolta tosin on suomennettu vain yksi teos, Blinkblink, (suom. Leena Perttula, Bazar 2006) ja Banana Yoshimoto. Yoshimotolta on suomennettu kaksi teosta, Kitchen ja N.P., molemmat on suomentanut Kai Nieminen ja julkaissut Otava vuosina 1995 ja 1996.
Myös Hitomi Kaneharan Käärmeitä ja lävistyksiä (Sammakko, 2009) ja Shin'itchi Hoshin tieteisnovellit saattaisivat kiinnostaa sinua, kokeile!
Mikäli kiinnostut vanhemmastakin japanilaisesta kirjallisuudesta...
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Tuja Lehtinen on kirjoittanut hyvin montaa kirjaa ja niitä löytyy
kirjastoista. Saatavuuden näet Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lehtinen, Tuija Asvalttisoturi 1997
Lehtinen, Tuija Enkelinkuvia hiekassa 1986
Lehtinen, Tuija Ikkunaprinsessa 1994
Lehtinen, Tuija Joka kimma sen tietää 1988
Lehtinen, Tuija Kekkosen näköinen polvi : nuorten 1990
Lehtinen, Tuija Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina 1991
Lehtinen, Tuija Kulkurilinnut : romaani 1987
Lehtinen, Tuija Kundi kesätukkainen 1996
Lehtinen, Tuija Laura menopäällä 1999
Lehtinen, Tuija Laura, kultatukka...
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Runeberg ilmeisesti puhui suomea. Ei kovin hyvin, sanotaan, mutta pystyi kuitenkin suomeksi keskustelemaan. Kaikki työnsä hän kirjoitti ruotsiksi.
runeberg.net kertoo hänen ajastaan Saarijärvellä:
”Runebergin suomen kielen taito oli puutteellinen. Seurustelemalla rahvaan kanssa hän sai kuitenkin tietyn käsityksen sen elinehdoista sisä-Suomessa. Oleskelu Saarijärvellä oli ratkaiseva tekijä Runebergin käsitykselle suomalaisesta luonnosta ja Suomen kansasta.”
http://www.runeberg.net/fin/a_2_t.html
