Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Signeeraus saattaisi viitata taiteilija Kari Juvoseen (s. 1954), josta löytyy hiukan tietoa vuoden 1988 Suomen taiteilijat r.y. -matrikkelista (Suomen taiteilijat, 1988). Juvosen mainitaan tehneen opintomatkoja ja pitäneen näyttelyitä 1980-luvulla. Kuvituksena on hänen kaksi luontoaiheista maalausta.
Muista tutkimistani matrikkeleista ei löytynyt Juvosesta tietoja, joten ehkä hänen uransa ei ole kestänyt kovin kauan.
Veera-jäätelökakku oli suklaakuorrutettua nougat-kermajäätelöä. Pinnalla oli krokanttikoristelu. Se näyttäisi olleen Valion tuotevalikoimassa varsin pitkään. Helsingin Sanomien arkistosta löytyy vuodelta 1966 ilmoitus, jossa Veeraa mainostettiin uutuutena. Viimeinen maininta Veerasta on vuoden 1994 lehdessä, jolloin Stockmannin tarjouksesta kakun sai hintaan 26 mk. Ainakin tällä aikavälillä kakkua siis valmistettiin.
Jäätelönvalmistajat seuraavat toki tuotteidensa menekkiä ja kuluttajien makumieltymyksiä. Ehkäpä Veeran kysyntä ei vain enää pysynyt toivotulla tasolla ja oli aika kehittää jotakin uutta. Asiasta voisi yrittää kysyä suoraan Valiolta, esimerkiksi Valion kuluttajapalvelun kautta https://www.valio....
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa...
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen rock-ooppera Jesus Christ Superstar ilmestyi alunperin studioversiona levyllä 1970 ennen näyttämötuotantoa Broadwaylla 1971 ja Lontoon West Endissä 1972. Alkuperäisellä albumilla Jeesuksen osan lauloi Deep Purplen solisti Ian Gillan, Juudaksen Murray Head ja Maria Magdalenan Yvonne Elliman. Kyseinen tuplacd löytyy HelMet -kirjastojen kokoelmatietokannasta nimellä :
Webber, Andrew Lloyd : Jesus Christ superstar : A rock opera / Music by Andrew Lloyd Webber ; Lyrics: Tim Rice. London : MCA Records , p1970.
Lontoon alkuperäinen näyttämöesitys on taltioitu levylle Webber, Andrew Lloyd : Jesus Christ superstar : Original London cast. 1972.
Levyjen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http...
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Mikkelin maakuntakirjaston kokoelmat eivät sisällä seurakuntien mikrofilmejä, sen sijaan niitä löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta. Maakunta-arkisto lainaa mikrofilmejä niihin Suomen kirjastoihin, joiden kanssa se on solminut kaukopalvelusopimuksen. Lainaus on maksullista.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/kaukolainaus.htm
Kaukolainatilaukset tehdään aina oman kirjaston kautta.
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Les années lumière (1981 ohj. Alain Tanner.
Tunnettu myös nimillä Light Years Away (USA)
ja
Valovuosien päässä (Finland) [fi]
Ks. http://akas.imdb.com/title/tt0080373/
http://kutuharju.vuodatus.net/blog/archive?&y=2007&m=09
Vanha Yosha, romunkerääjä, lähtee Irlannin syrjäseuduilta asioille Dubliniin, ajaa punaisella autonrotiskolla jossa lukee enteellisesti emergency service. Yosha poikkeaa baariin ja kylvää epäilyksen siemenen nuoren Jonaksen mieleen, kahdella lauseella.
"Yosha: You like it here?
Jonas: Wouldn't spend the rest of my life here... But I'm free now, I can get out tomorrow if I want.
Yosha: Free like a bird.
Jonas: Like a bird."
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyviä tutustumisen arvoisia ja hiljattain julkaistuja teoksia on saatavilla useampia. Tähän on poimittu muutamia julkaisuja, joita voi tiedustella esimerkiksi yleisistä tai korkeakoulujen kirjastoista:
Samuli Perälä ja Timo Etelämäki: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: KHT-Media, 2013.
Teoksessa käsitellään mm. yhdistyksen tilinpäätöksen laadintaa ohjaavat säännökset, ohjeistetaan tilinpäätöksen laadintaa esimerkkien avulla ja lisäksi selvitetään kirjanpidon erityispiirteitä, kuten lahjoitusten, rahastojen ja avustusten kirjausta sekä toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa ja konsernitilinpäätöstä. Mukana ovat esimerkit yhdistyksen tasekirjaksi sekä tase-erittelyiksi.
Heidi Vierros, Katariina...
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
