Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä...
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
Maleena saa pikkuveljen -kirjan lisäksi on ilmestynyt neljä Maleena -kirjaa: Maleenan paras kesä, Maleenan joulu, Maleena menee kouluun ja Maleena, yksitoistavuotias. Kirjat on kirjoittanut Marita Lingquist ja ne löytyvät lastenosaston hyllystä luokasta 84.2 kirjailijan sukunimen mukaiselta paikalta (LIN). Jos tuntuu, ettet ohjeista huolimatta löydä kirjoja kysy rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua.
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kirjastoteatteri tarjoaa ryhmille mahdollisuudet musiikin kuunteluun ja elokuvien katseluun. Kirjastoteatteria vuokrataan myös ulkopuolisille.
Sijainti: Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A, 3. krs
Väkimäärä: 10 henkilöä
Varusteet: Kotiteatteri varustus (DVD, VHS)
Hinnat ulkopuolisille:
(pääsääntöisesti välillä klo 10-20 tai sopimuksen mukaan):
71 euroa/päivä (alv 22 %)
12 euroa/tunti (alv 22 %)
Varausmäärä: enintään yksi päivä viikossa, 2 viikkoa eteenpäin.
Kuva kirjastoteatterista sivulla http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9289,9486,11900
Lisätiedot ja varaukset:
Anne Laaksonen, puh. (09) 7563 0644
sähköposti: etunimi.sukunimi@uiah.fi
Kotimainen raviaiheinen dekkari on ainakin
Tonteri, Pertti: Tinakenkä. Gummerus.1990
Ulkomaisia raviurheiluaiheisia dekkareita on käännetty ainakin kirjailijoilta:
Francis, Dick, Murha auttaa vedonlyönnissä; Vaa'ankieli
Högstrand, Olle, Pelurit
Constantine, Eddie, Omistaja
Trenter Stieg, Narrit eivät pelkää
Kirjasammosta löytyi haulla hevosurheilu jännityskirjallisuus tällainen tulos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hevosurheilu%20j%C3%A4nnitysk… Mukana on siis muukin hevosurheilu ravien lisäksi.
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Tuo onnistuu HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi seuraavasti:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi tähtimerkkiä.
3. Valitse pudotusvalikosta ”Aineisto” aineistotyypiksi ”DVD-levy”.
4. Valitse pudotusvalikosta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”
5. Kohtaan ”Järjestä hakutulos” laita valinta ”Ilmestymisvuoden mukaan”.
6. Paina Hae-nappia.
Nyt hakutulokseksi pitäisi tulla lista kaikesta HelMet-kirjastojen DVD-elokuvista, uusimmat elokuvat ensin. Jos haluat rajata lastenelokuvat pois, voit ottaa pudotusvalikosta valinnan ”Aikuisten kokoelma”. Silloin mukaan tulee tosin tietokirjallisuuteen lukeutuva DVD-dokumentteja, mutta niitä on suhteellisen vähän verrattuna varsinaisiin...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Kustantajien ennakkotiedoista ei löydy Lev Grossmanin kirjoja suomeksi. Kustantajille voi ehdottaa käännettäviä teoksia. Suomalaisista kustantajista esimerkiksi Kustannus Oy Jalava ja Kustannusosakeyhtiö Kirjava julkaisevat fantasiakirjallisuuden käännöksiä.
Kustantajien yhteystietoja löytyy esimerkiksi täältä: http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti...
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
