Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Augusta on vanha August-nimen sisarnimi, joka tulee latinankielestä ja tarkoittaa kunnianarvoista.
Näin ilmaisee Pentti Lempiäinen kirjassaan Suusi etunimikirja.
Voit lukea lisää mm.
http://www.behindthename.com/name/augustus
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Huoneilma on sekä lämmin että kostea. Kun astut kylmästä ulkoilmasta lämpimään tilaan ilman kosteus tiivistyy kylmään silmälasipintaan ja muodostuu huuretta. Höyryn tiivistyminen nesteeksi tai huurteeksi johonkin pintaan johtuu veden höyrynpaineen alenemisesta. Syynä voi olla kaksi seikkaa: pinnan alempi lämpötila tai veden ja pinnan välinen adheesiovoima. Huurtumisen syy sisätiloissa on yleensä huonon ilmanvaihdon, alhaisen huonelämpötilan ja suuren ilmankosteuden yhdistelmä. Ulkolämpötilan laskiessa paljon, lasin pintaan tiivistynyt kosteus jäätyy ja sitä kertyy koko ajan lisää.
Hyvä ilmastointi pitää osaltaan huurteen poissa. Tuuletuksen ansiosta kylmä ulkoilma tulee hallitusti sisään huoneesta poistuvan ilman tilalle.
Sama ilmiö...
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Viulisti Sulo Hurstisen soittoa on äänitetty muutamalle äänilevylle 1930- ja 1940-luvuilla. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Kansalliskirjastossa on kokoelmat Illusion, Mustalaissäveliä ja Suomalainen polska:
https://finna.fi
Muissa kirjastoissa näitä äänitteitä ei ole. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon ja kysele kuuntelumahdollisuudesta tarkemmin:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Rikhardinkadun kirjastoon saa mennä koiran kanssa. Helmetin palveluhakemistosta saa listattua kirjastot, joissa koirat ovat sallittuja, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Koiran tuominen edellyttää toki sitä, että koira käyttäytyy kunnolla ja omistaja pitää siitä huolen.
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
Suomen yleisten kirjastojen verkkotietokannoista ei löydy nimenomaan Dodge Aspen -korjausoppaita, joitakin muita Dodge-kirjoja kylläkin. Jos haluat itse nähdä tilanteen, mene yleisten kirjastojen etusivulle osoitteessa http://www.kirjastot.fi/, ja valitse siitä joko MONIHAKU tai KIRJASTOT-MAINIO-TIETOKANTA. Näin pääset laajojen hakumahdollisuuksien äärelle. Internetistä voi sitten tietysti hakea Dodgen omia sivuja. Myös näille pääset Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite yllä) jossa valitset TIEDONHAKU, siitä PIKAHAKU ja kirjoitat hakukenttään Dodge Aspen ja painat enter. Vastaukseksi tulee monia Sinun kannaltasi mielenkiintoisilta vaikuttavia internet-osoitteita.
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
Hei!
Löysin muutaman kirjan, jotka varmaan sopisivat hänen ikäiselleen:
"Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa", toimittanut Johanna Tarpila
Kivinen, Kirsi: "Äiti ja isä, vastatkaa!
Tässä sitten muutamia kuvakirjoja:
Cole, Babette: "Avioerotus"
Weninger, Brigitte: "Nähdään taas isä"
Manninen, Kirsti: "Yksin kaksin ystävinä"
Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Seuraavista teoksista löytynee aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkista myös näiden teosten (uusimpien) lähdeluettelot, niistä saa yleensä hyvin tietoa materiaalista, joka on keskeistä. Saatavuus sinun täytyy tarkistaa läheisestä kirjastostasi. Kirjastojen aineistotietokannoista on myös hyvä etsiä lisää kirjallisuusviitteitä, Internetin hakukoneilla niitä ei vielä löydy yhtä hyvin.
-Innes, Hammond, The Conquistoadors, London 1969.
-Prescott, William H., History of the conquest of Mexico and history of the conquest of Peru. New York, Modern Libary, [1950].
-Coe, Michael D., Mexico. London, Thames and Hudson, [n.1960]. (Ancient peoples and places ; 29).
-Bosworth, A. B., Alexander and the East : the tragedy of triumph. Oxford, Clarendon, 1996.
-...
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Tilastoja kukkateollisuudesta löytyy esimerkiksi www-julkaisusta Kukkaloiston kääntöpuoli, osoitteesta
http://www.sask.fi/Documents/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf
(Kannattaa myös lukea läpi julkaisun lähdeluettelo, josta saattaa löytyä lisää kiinnostavia julkaisuja.)
Painetuista lähteistä avuksi saattaisivat olla seuraavat Puutarha ja Kauppa -lehden artikkelit:
-2003, nro. 13: Kukkaostot vähenivät aavistuksen vuonna 2002
-2003, nro. 48: Kukka-ala katsoo kriittisesti tulevaisuuteen
-2000, nro 32: Erikoiskukat elättävät EU-Suomessakin
-1998, nro. 20: Kukkaostokset siirtyvät ihmisvilinään
Lisäksi tietoa voi etsiä myös Kauppapuutarhaliiton www-sivuilta osoitteesta
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
