Gena Showalterin sarjaa Manalan valtiaat on suomeksi kustantanut Harlequin. Viimeisin osa on ilmestynyt toukokuussa 2011, mistä voisi päätetllä, ettei sarjaan ei ole tulossa lisää osia.
Voit lähettää asiasta palautetta kustantajalle osoitteeseen asiakaspalvelu@eharlequin.fi
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Etsimäsi laulu löytyy Mika Toivasen nuottikokoelmasta Sumuiset kansiot, osa 1. Se on nyt odottelemassa pääkirjastolla musiikkiosaston tietopalvelussa, josta voit sen noutaa viimeistään maanantaina 20. tammikuuta.
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.
Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008.
Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi...
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Löysin Suuri Toivelaulu kirjasta no.6 laulun nimeltä
Pettäjän tie , tarkoitatkohan tätä kappaletta?
Taisto Ahlgren on laulanut kappaleen, jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty P. Ahlgen.
Muusikko Erkki Laurokari nosti kuitenkin oikeusjutun väittäen, että kappale on kopio hänen säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta Kohtalon kukka. Hän voitti jutun ja Teoston mukaan molemmat kappaleet ovat hänen nimissään.
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla mainituista kirjoista?
- Maikki Harjanteen Vanttu-kirjat. Niissä on Pyry-niminen koira.
- Barbro Lindgrenin Roosa-koirasta kertovat kirjat Raisu Roosa, Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin tai Raisu Roosa tarhassa.
Ehdotukset tulivat kollegoilta eri puolilta Suomea postituslistamme välityksellä. Toivottavasti kaivattu kirja löytyy!
Runoa ei löytynyt runotietokannoista. Seuraavista teoksista voi löytyä: Duinon elegiat, Hetkien kirja runoja vuosilta 1899-1908, Hiljainen taiteen sisin, kirjeitä vuosilta 1900-1926,Kirjeitä nuorelle runoilijalle, Malte Laurids Briggen muistiinpanot, Marian elämä, Sisar Marianan rakkauskirjeet, Sonetit Orfeukselle, Tahto tahtojen.
Etälainaus eli kaukolainaus onnistuu niin että otat yhteyttä lähimpään kirjastoon joka pyytää teoksen kaukolainaksi täältä Kouvolasta. Kaukolainoja ei lähetetä suoraan asiakkaalle vaan se on kirjastojen välistä toimintaa.
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Ammattikorkeakoulujen kirjastonhoitajat kuuluvat pääasiassa kahteen eri liittoon, jotka molemmat ovat Akavan jäsenjärjestöjä. Ne ovat KUMULA ja Informaatioalan akateemiset.
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
