Vuonna 1973 on ilmestynyt Nils Hövenmarkin teos Kuolema käy apteekissa (Döden på apotek 1972). Lisäksi Maria Langilla on salapoliisikirja Kolme pientä eukkoa (Tre små gummor 1963), joka sivuaa apteekkiaihetta. Gustafsson -nimiseltä kirjailijalta en aiheeseen sopivaa teosta löytänyt. Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostasi.
Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Sokeritehtaan talosta ja sen historiasta löytyy tietoja Harri Kalvan teoksesta Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään: 3 (1976). Myös sokerinvalmistuksen historiaa koskevissa teoksista Runar Urbans: "Sokeri Suomessa 1500-1917" (1968), Heikki Hongisto:"Kaksisataa vuotta toppasokeria:kekosokerin valmistus Suomessa 1758-1957" (1987) sekä "Finlands sockerindustri 1756-1956: 200 år sockerindustri" (1956) löytyy tietoja myös entisestä sokeritehtaan talosta.
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
Koulukiusaaminen on ollut viime vuosina yksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden suosikkiaiheita, jos näin voi sanoa.
Voit etsiä aihetta käsitteleviä ruotsinkielisiä nuorten kaunokirjoja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino käyttämällä hakutermeinä ruotsinkielisiä asiasanoja mobbning ja ungdomslitteratur sekä valitsemalla kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus. Saat noin 20 viitettä. Kun etsit lastenkirjallisuutta, toista haku, mutta kirjoita "ungdomslitteraturin" sijasta "barnlitteratur". Saat n. 30 viitettä. Viitteiden joukossa on muiden muassa Gösta Knutssonin Pelle Svanlös eli Pekka Töpöhäntä -kirjoja.
Ruotsinkielistä koulukiusaamista koskevaa kirjallisuutta voit tarkastella...
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja. Henna on myös kutsumamuoto Johannasta ja Helenasta.
Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Hei!
Perustiedot tästä litografiasta löytyvät Doria-haulla, siellä on luettelot eri korkeakoulujen digitaalisista kokoelmista.
Osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/33203?show=full ovat tuon Magnus von Wrightin litografian perustiedot.
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia...
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät Meidän talon ja Kotiteollisuuden numerot. Talomestaria ei kokoelmista löydy, mutta sen numeroita voi tarvittaessa tilata kaukolainaan tai kopiot artikkelista.
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, uusimmasta päästä on Rakennustiedon vuonna 2008 kustantama Saunan suunnittelu, josta myös löytyy ohjeita lauteiden rakentamiseen.
Kirjastosta löytyy myös RT-kortisto, josta löytyy ohjeet saunan lauteisiin (RT- 91-10469)
Viola-tietokanta osoitteessa kertoo, että kyseinen Eila Pellisen levytys löytyy vanhalta savikiekkolevyltä ”Luokseni jääthän; Unikkojen aikaan” (1958). Se on julkaistu myös levyillä ”Eila Pellinen laulaa. 2” ja ”Eila Pellistä tapaamassa”. CD-levyllä kappale ei näytä ilmestyneen lainkaan.
Valitettavasti mitään edellä mainituista levyistä ei Finna.fi:n mukaan löydy Suomen kirjastoista. Nettikaupoista sitä voisi saada hankittua.
Hei!
Helmet-sivustolta, joka on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen sivusto löytyi tällä hetkellä vain yksi Minna Canth -tapahtuma: Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5) 21.3.2013 klo 18-20 Minna Canthin henkilön ja tuotannon äärellä. Aiheesta kertomassa: Kannelmäen seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo ja Kannelmäen kirjastosta Leena Paunamo ja Maarit Levänen. Tämäkään tapahtuma ei ole varsinaisena Minna Canthin -päivänä.
Kannattaa vielä lähempänä kyseistä päivää tarkistaa Helmet-sivuston tapahtumahaulla, olisiko muissakin kirjastoissa Canth-tapahtumia: Helmet-etusivu > Vinkit > Tapahtumat: Tämän sivun oikeassa laidassa on hakumahdollisuus. Kirjoita hakusanaksi Canth, vieritä sivua alaspäin ja klikkaa Hae....
Martin Enckellistä löytyy tietoa kirjasta Finlands svenska litteraturhistoria II (2000). Teoksesta Kali löytyy tietoa mm. seuraavista artikkeleista:
Kali (Demari 1998-02-18, Kirja-arv)
Kali (Hbl 1998-02-01, Kirja-arv.)
Kali (Satakunnan kansa 1998-01-29, Kirja-arv.)
Kali-Intian kauhea jumalatar (Hesari 21.12.97)
Runoja Kalille (Turun Sanomat 16.12.97)
Tietoa Tampereen kaupunginkirjastosta ja sen palveluista saa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/
"POISTOKIRJAT
Kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja myydään kaikissa kirjastoissa. Aikuisten kirjat maksavat 10 mk, lasten 5 mk. Pääkirjastossa kuitenkin aikuisten kirjat maksavat yleensä 15 mk/kpl."
Kirjastot eivät siis myy muuta kuin mikä on jo poistoon ja myyntiin laitettu.
Kysymääsi kirjaa voit tiedustella antikvaarisista kirjakaupoista, puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyy
näitä kirjakauppoja.
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
Lähteenä on ilmeisesti ilmaus patamusta. Musta pata on merkinnyt mustuuden syvintä astetta. Merkitys on sittemmin laajentunut niin että sana pata on alkanut muistuttaa vahvistavaa partikkelia. Patalaiska on äärimmäisen laiska aivan samoin kuin patamusta on erittäin musta. On arveltu, että padan muuttuminen kielteisesti vahvistavaksi partikkeliksi olisi tapahtunut patajuopon tai pataluhan kautta.
Lähteet:
Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermoilla. WSOY 2005. S. 91.
Nuutinen, Liisa. "Vitivalkoista vaivatta"
Hurtta, Heikki. "Haukkui pataluhaksi"
Ihmiskehon n. 206 luusta pienin on korvasta löytyvä jalustinluu. Se sijaitsee välikorvassa ja on korvan sisin kuuloluu välittäen vasaran ja alasimen kanssa kuuloluuketjun värähtelyjä eteisikkunan kautta sisäkorvaan. Sen pituus on n. 3mm ja sen paino arviolta n. 2-4mg. Kooltaan sitä voisi verrata riisinjyvään. Nimi tulee siitä, että se muistuttaa ratsastuksessa käytettyä satulan jalustinta.
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Viimeisin suomennos on tosiaan vuodelta 2001, Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. Tätä sarjaa on kuitenkin kirjoitettu 173 osaa, joista on siis suomennettu 105. Ilmeisesti Tammi, kustantamo, pitää nyt ainakin taukoa.
Voi olla, ettei lisää Neiti Etsiviä tulekaan. Carolyn Keene on ns. haamukirjailija eli nimen taakse kätkeytyy useampia kirjoittajia. Keenestä ja Nancy Drewista saat enemmän tietoja osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy
