Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Internetistä löytyy italialaisia musiikkikauppoja, joiden kokoelmiin kuuluu myös Carosonen kappaleiden nuotteja. Etsimäsi Tu vuo fa l'americano löytyi mm. tällaisesta osoitteesta:
http://www.mvmusica.com/catalogo.asp?pagin=50&pags=18&id=81_114_&orderb…
Näytti olevan useampia nuottikirjoja, niistä valitsemaan sopivin.
Jos haluat vertailla eri kauppoja, voit tehdä Google-haun käyttämällä muusikon nimeä ja sanaa "spartito" (italiaksi nuotit) tai "spartiti" (sama monikossa), tai jos haluat kokeilla englanninkielistä hakua, käytä sanoja "sheet music".
Saattaa olla, että kappaleen nuotit löytyvät myös nuottikokoelmasta nimeltä "101 latin hits for buskers", siinä on yksi "Americano" joka voisi olla sama kappale. Kirja löytyy mm....
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu.
https://www.helmet.fi/
Kysymys on vaikea, eikä yksiselitteistä oikeaa vastausta varmasti ole olemassakaan. Alla olevissa linkeissä on listattu tunnettuja, suosittuja nykyintialaisia kirjailijoita, sekä Intiassa asuvia että sieltä muuttaneita. Samoja nimiä on kaikissa listoissa, joten uskoisin, että saat niistä oikeita nimiä:
http://www.chillibreeze.com/articles/Top-10-Indian-Writers-in-English-T…
http://www.iloveindia.com/indian-heroes/writers.html
http://www.amazon.com/Best-of-Indian-Authors/lm/TZXKC4MBEZP3
http://kitabkhana.blogspot.com/2005/03/indian-fiction-top-25.html
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva käsite "dukha" käännetään usein sanalla kärsimys. Juuri dukhan ongelma järkytti Buddhan hengelliseen etsintään.
Dukha kattaa suuren kirjon psykologis-emotionaalisia tiloja, alkaen lievästä tunteesta että kaikki ei ole kohdallaan aina intensiiviseen fyysiseen ja henkiseen kipuun asti. Sen voi myös ajatella tarkoittavan ettei maailmassa ole mitään pysyvää rauhaa tai lepoa, että olemme aina paineen alaisia ja alttiina häiriöille.
Dukha on ongelmallinen - sille on tehtävä jotain. Jos todella haluamme ratkaista ongelmamme, meidän on avauduttava ja tietoisesti hyväksyttävä kärsimyksen todellisuus sellaisena kuin se ilmenee fyysisesti, emotionaalisesti, henkisesti, hengellisesti, tässä ja nyt. Kärsimyksellä...
Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Kyläsairaala -sarja ei perustu kirjaan tai kirjasarjaan.
Sydämen asialla -sarja, jonka spin-off Kyläsairaala -sarja on, sitä vastoin perustuu Nicholas Rhean kirjoittamaan Constable-kirjasarjaan.
Kirjasarjan teoksia on käännetty suomeksi sarjanimekkeellä Sydämen asialla. Kirjasarjasta käytetään suomeksi myös nimekettä Konstaapeli-kirjasarja.
Tarkoittanet kirjaa Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)?
Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija Alejo Carpentier. Kirja on alunperin ilmestynyt 1962 ja suomeksi Jyrki Lappi-Seppälän kääntämänä 1986.
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on...
Ilman perillisiä ja testamettiä kuolleen omaisuus menee valtiolle. Valtionkonttorin sivut kertovat näin:
"Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.
Jos perillisittä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Tällöin testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille.
Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin."
Perillisiä voi löytyä kauempaakin suvusta. Taloustaito.fi neuvoo näin: "
Perimysjärjestys...
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Pääkaupunkiseudun ainieiston tilannetta kannattaa katsella osoitteessa w.libplussa.fi, siellä tarkennetussa haussa löytyy asiasanoilla intia ja naiset 10 julkaisua. Pääkaupunkiseudulla voi kysellä mm. kirjoja: Huyler: Painted Prayers + Spivak, Gayatri Chakravorty: Maailmasta kolmanteen, 1996 + Papukaijakirja--lemmentarinoita muinaisesta Intiasta Mookerjee, Ajit
NIMEKE/TITEL: + Kali--The feminine force. Video Intialaiset kaksoset kertoo kasvatuskulttuurista .Tieteellisistä kirjastoista löytyy aineistoa , joka käsittelee Intian naisten tapakulttuuria, mm. Fruzzetti: The gift of a virgin, 1992 + The Sari, styles, patterns, 1992 jne...Henna-aiheesta ei löytynyt kirjoja, mikä saattaa johtua osittain siitä, että tidekirjastojen...
Kysymyksesi on kiinnostava, mutta vaikea.
Koska aiheesta ei normaaleilla aineistotietotakanta- ja internet -tiedonhauilla löytynyt mitään, eikä antiikin filosofiaa käsittelevät kirjat summittaisesti selaillen antaneet vinkkejä, kysyin asiaa muutamalta asiantuntijalta. Professori Juha Sihvola, mm. toinen kirjan Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994, Sihvola & Thesleff) kirjoittajista, ei tunnistanut ilmiötä tässä päivässä , mutta kirjoitti vastausviestissään seuraavasti:
"Antiikin aikana taas ei tunnetusti ollut sanomalehtiä ja muukin joukkotiedotus oli vähäistä, joten sanomalehtien ignoroimisen ja antiikin ihailun välinen yhteys täytyy olla vähän monimutkaisempi.
Antiikin filosofiassa oli toki suuntauksia, jotka vastustivat...
Näiltä tanskalaisilta sivuilta löytyy tietoa arkkitehdistä ja hänen töistään. Valitettavasti sivut ovat osittain keskeneräiset.
http://www.utzon.dk/
Perustiedot Utzonista löytyvät myös täältä
http://www.greatbuildings.com/architects/Jorn_Utzon.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta http://www.helmet.fi löytyy useita tanskalaista arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja hakusanoilla: arkkitehtuuri, tanska
Tässä lyhenteiden tulkintoja, jotka on otettu "Suomalaisista luettelointisäännöistä" osasta "Monografioiden kuvailu".
Cop. tarkoittaa ja luetaan "copyright".
Tr. voi tarkoittaa 1) "tryckeri" kuten esimerkissäsi ("Jacobstads tr. o. tidning" eli "Jacobstads tryckeri och tidning") 2) "tryckning", esim. "1. uppl., 2. tr." eli "första upplagan, andra tryckningen" 3) "tryckt", esim. "tr. i Åbo".
Paljas lyhenne "kuvas." (kun kuvasivujen määrää ei ole ilmoitettu) luetaan "kuvasivuja". "[1] kuvas." luetaan "1 kuvasivu" ja "[16] kuvas." "16 kuvasivua".
"Kuv." luetaan kirjan kuvailussa "kuvia" tai "kuvitettu". Henkilön nimen yhteydessä se tarkoittaa "kuvittaja", "kuvittanut", "kuvittaneet" tai "kuvitus".
"Kartt." luetaan yhteydestä riippuen "...
