Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Somero-lehti on saatavana mikrofilmattuna mm. Someron kaupunginkirjastosta. Sinun pitää mennä Savonlinnan kaupunginkirjastoon ja tehdä siellä kaukolainapyyntö lehdestä. Filmi lähetetään sitten Somerolta Savonlinnan kirjastoon, jossa voit käydä lukemassa sen.
Kyseiset sitaatit ovat peräisin Claptonin vuonna 2007 julkaistusta muistelmateoksesta Autobiography. Otava on julkaissut Claptonin muistelmat suomeksi vuonna 2008 nimellä Omaelämäkerta. Mainittu kohta löytyy suomennetun teoksen sivuilta 39-40.
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-...
HelMet-verkkokirjastosta löytyvät esimerkiksi seuraavat suomenkieliset tietokirjat, joissa kerrotaan Kari Hotakaisesta.
Kotimaisia nykykertojia. 8 (toim. Janna Kantola, Avain, 2012)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (toim. Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Aapelista juoppohulluun (toim. Vesa Sisättö ja Jukka Halme, Avain, 2012)
Satiiri Suomessa (toim. (Sari Kivistö, H. K. Riikonen, SKS, 2012)
Kirjoituksia sankaruudesta (toim. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen, SKS, 2010)
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa, Avain, 2010)
Suomalainen satu. 1 : Kehittäjiä ja kehityslinjoja (toim. Kaarina Kolu, BTJ, 2010)
Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (toim. Mervi Kantokorpi (WSOY,...
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyviä tutustumisen arvoisia ja hiljattain julkaistuja teoksia on saatavilla useampia. Tähän on poimittu muutamia julkaisuja, joita voi tiedustella esimerkiksi yleisistä tai korkeakoulujen kirjastoista:
Samuli Perälä ja Timo Etelämäki: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: KHT-Media, 2013.
Teoksessa käsitellään mm. yhdistyksen tilinpäätöksen laadintaa ohjaavat säännökset, ohjeistetaan tilinpäätöksen laadintaa esimerkkien avulla ja lisäksi selvitetään kirjanpidon erityispiirteitä, kuten lahjoitusten, rahastojen ja avustusten kirjausta sekä toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa ja konsernitilinpäätöstä. Mukana ovat esimerkit yhdistyksen tasekirjaksi sekä tase-erittelyiksi.
Heidi Vierros, Katariina...
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish...
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on...
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
TYT / Avoin yliopisto - Sosiaalipsykologian verkko-opinnot (linkit alla)löytyy tarkempaa ja lisää tietoa.
Kirjoja voi kysellä kirjastoista tarkempaa tutkimusta varten. Esim.
Monsen, Kirsti: Psykodynaaminen fysioterapia
Engblom, Päivikki: Naisen itsekokemus, identiteetti ja psykodynaaminen psykoterapia syömishäiriöissä
Tiihonen, Eljas: Psykodynaaminen organisaatiomalli
TYT / Avoin yliopisto
Omanlaisensa teorian yksilön psykologisesta rakenteesta kehitti Sigmund Freud psykoanalyysissaan, jota nimitetään myös psykodynaamiseksi teoriaksi persoonallisuudesta. Psykoanalyysi muodostaa oman laajan teoriaperinteensä, joten tässä esitetään vain muutamia perusajatuksia.
Jatkuu osoitteessa:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
Yhdysvaltalainen Walter Elias Disney (1901-1966) eli Walt Disney oli piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori.
Internetlähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Walt_Disney
http://disney.go.com/vault/read/walt/index.html
http://www.justdisney.com/WaltDisney100/
Kirjallisuutta:
Thomas, Bob: Walt Disney: elämäkerta. Suomentanut Henry Tanner. (Helsinki Media 2001)
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen.
Lähde:
Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava, 2000
