Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkeihin on koottu kattava kokoelma html-tyylioppaita. Löydät ne osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kotisiv1.htm#tyyli
Suosittelen myös kirjaa : Vasquez-Peterson, Anne-Rae:Opeta itsellesi Web Design (1997), sekä artikkelia Jussila, Markku: Hätäinen hype paistaa www-palveluista. Julkaisussa Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti. - Helsinki : Talentum. ISSN 0788-6381. 1998 : 4, s. 42-44´
Verkosta löytyi:
Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudion sivuilta löytyy Samu Mielosen ja Kari A. Hintikan tutkimus: Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto
http://www.uiah.fi/mediastudio/tutkimus.html Tutkimusta varten haastateltiin kolmen web-palvelun (Helsingin Sanomien...
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoilla ei ole suunnitelmissa aloittaa striimattavan elokuvapalvelun tarjoamista asiakkailleen. Striimattavat elokuvapalvelut ovat suhteellisesti katsottuna kalliita. Helmet-kirjastojen alue on väestöltään suuri ja siten striimattavaan palveluun täytyisi budjetoida vastaavasti suuri summa rahaa. Fyysisten tallenteiden kysyntä on kuitenkin vielä hyvällä tasolla, joten panostamme toistaiseksi niihin.
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Hei,
Kyseessä on Roddy Doylen teos: "Hihittäjähoito" (2001). Doylelta on suomennettu myös:
Paddy Clarke hähhähhää,(1994)
Nimeni on Henry Smart, (1999)
Nainen joka törmäili oviin, (1998)
Näitä kaikkia on Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa...
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Internet-lähteen mukaan Lhasa sijaitsee 3658 metrin korkeudessa. Toinen lähde kertoo Lhasan korkeuden olevan 3606 metriä merenpinnasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Tiibetin autonomisen alueen keskikorkeus merenpinnasta on 4500 metriä.
Lähteet: http://www.travelchinaguide.com ,Facta 2001, Maailma tänään 20: Kiina ja Taiwan
Valitettavasti kyseistä dokumenttia ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastoon hankitun DVD-aineiston tulee sisältää kirjasto-oikeudet. Monet elokuvat ja musiikkiaineistot jäävät tästä syystä hankkimatta kirjaston kokoelmiin.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Tämänhetkisten käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla voi olla lainassa korkeintaan 40 teosta. CD-levyjä voi olla lainassa korkeintaan 20 yhdellä kertaa. Jos siis lainaat 20 CD-levyä, voit lainata vielä 20 kirjaa.
Vastaan kahdella tavalla:
1. Vesa-Matti Loirin Nauravan kulkurin levynkansi.
Löytyy esim. Tikkurilan kirjastosta, www.helmet.fi .
2. Jean-Pierre Kuselan hahmo ei elokuva-arkiston tietokannan mukaan liity elokuviin. Kusela esiintyi Mainostelevision viihdeohjelmissa 1980-luvulla. Mainostelevision kuva-arkisto on nyttemmin Suomen elokuva-arkistossa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Mikkelin maakuntakirjaston kokoelmat eivät sisällä seurakuntien mikrofilmejä, sen sijaan niitä löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta. Maakunta-arkisto lainaa mikrofilmejä niihin Suomen kirjastoihin, joiden kanssa se on solminut kaukopalvelusopimuksen. Lainaus on maksullista.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/kaukolainaus.htm
Kaukolainatilaukset tehdään aina oman kirjaston kautta.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
