Etsitty kirja on Susanna Kearsleyn Mariana vuodelta 1994. Suomeksi se ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1996.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa tätä Catherine Cookson -palkinnon voittajaa seuraavasti:
"Sillä hetkellä kun Julie Beckett ensimmäisen kerran näki Greywethersin, komean 1500-luvulta peräisin olevan maalaistalon, hän tiesi asuvansa siinä jonakin päivänä. Mutta kun talosta sitten vuosien kuluttua tulee hänen kotinsa, sen myrskyisä menneisyys alkaa häiritä hänen nykyisyyttään. Julie tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin, muuttuvansa Marianaksi, joka eli talossa suuren ruton aikaan 1665."
"Mariana rakastaa Richard de Mornayta, komeaa kartanonherraa ja kuninkaan uskottua, mutta rakastavaiset tapaavat salaa - heidän suhteensa on...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuota Hjalmar Laxin teosta ”Erooko kirkko valtiosta” löydy mistään Suomen kirjastoista. Kyseessä lienee tosiaan hyvin harvinainen kirja, koska sitä ei ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Tuota kirjaa ja muita Laxin teoksia voisi yrittää löytää lähinnä antikvariaateista, joskaan tuollaisia ilmeisen pienilevikkisiä omakustanteita on antikvariaateistakin aika huonosti saatavilla. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Muitakaan Laxin teoksia ei löydy muista kirjastoista kuin Kansalliskirjastosta sekä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastoista. Osa...
Kysymys on vaikea, eikä yksiselitteistä oikeaa vastausta varmasti ole olemassakaan. Alla olevissa linkeissä on listattu tunnettuja, suosittuja nykyintialaisia kirjailijoita, sekä Intiassa asuvia että sieltä muuttaneita. Samoja nimiä on kaikissa listoissa, joten uskoisin, että saat niistä oikeita nimiä:
http://www.chillibreeze.com/articles/Top-10-Indian-Writers-in-English-T…
http://www.iloveindia.com/indian-heroes/writers.html
http://www.amazon.com/Best-of-Indian-Authors/lm/TZXKC4MBEZP3
http://kitabkhana.blogspot.com/2005/03/indian-fiction-top-25.html
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Lypsylehmärodut jakautuvat seuraavasti:
Ayrshire (Ay) Suomen tärkein lypsykarjarotu. Noin 63% suomalaisista lehmistä on Ay-rotuisia.
Holstein (Fr) Maailman tärkein lypsykarjarotu. Noin 36% suomalaisista lehmistä on Fr-rotuisia
Suomenkarja (Sk)Suomenkarjan osuus lypsylehmistä on vähäinen, noin 1%. Suomenkarjaa on kolme eri tyyppiä; ruskea länsisuomalainen, valkoselkäinen itäsuomalainen eli kyyttö ja täysin valkoinen pohjoissuomalainen tyypp. Eniten näistä kolmesta on tällä hetkellä länsisuomalaista tyyppiä.
Lihantuotannossa olevien nautojen yleisimmät rodut ovat ayrshire, friisiläinen, limousin, aberdeen angus, hereford, charolais, simmental ja Blonde d'Aquitaine. Viimeksi mainittua on vain noin 1,5 % lihanaudoista. Maitorodut ayrshire ja...
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
"Uutinen" on journalistisesti toimitettu ja muokattu viesti jostain tapahtumasta tai asiasta, kun taas "tiedote" on yleensä osa organisaation virallista viestintää. Sanaa "uutinen" käytetään myös arkikielessä tarkoittamaan ylipäänsä kuulijoille uutta tietoa. Uutisia tekevät toimittajat, tiedotteita laativat tiedottajat.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Akropolis ja sitä on esittänyt Eino Grön. Oulun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole äänitettä, josta kappale löytyy, mutta kaukolainaksi sellaisen voi pyytää.
Esim.
Grön, Eino : 20 suosikkia : Seinillä on korvat, p.1995 (cd-levy)
Grön, Eino: Eino Grön : 24 ikivihreää, 1992 (cd-levy)
Kaukolainapyynnön voi jättää puhelimitse,sähköpostilla tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Internetistä löytyvät nykyään useimpien kirjastojen kokoelmaluettelot, esim. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda osoitteesta http://finna.fi.
Teokset "The Date of the Early Dong-so´n Vulture" ja "On the Four Unknown Pipes of the Sho" eivät näytä löytyvän suomalaisten kirjastojen kokoelmista, joten ne pitäisi kaukolainata jostakin ulkomaisesta kirjastosta. Tämä onnistuu lähimmän kunnan- tai kaupunginkirjaston kautta.
"Musik og mennesker i Thailands bjerge" löytyy Åbo Akademin kirjaston musiikkitieteen laitoskirjastosta.
Michael Praetoriuksen "Syntagma musicum" -teoksen osista 1-3 eri vuosina tehtyjä uusintapainoksia löytyy ainakin Helsingin yliopiston pääkirjastosta, HY:n Humanistisen tiedekunnan kirjastosta, Sibelius-...
Jännityskirjallisuuden klassikoita löytyy tosiaankin vielä vähän äänikirjoina tavallisista kirjastoista, varsinkin jos olette hakemassa erityisesti cd-levyn muodossa olevia äänikirjoja. Uudempaa ja enimmäkseen kotimaista jännityskirjallisuutta on jo jonkin verran tarjolla. Kasetilla sen sijaan esimerkiksi Christien teoksista 8 löytyy suomeksi äänikirjana ja jännityskirjallisuutta yhteensä 108 teosta.
Jos Teillä on äänikirjojen käytön syynä jokin lukemiseste: näkövammaisuus tai esim. luki-häiriö teillä on mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta, Celiasta. Tällöin teillä on mahdollisuus lainata esimerkiksi Agatha Christieltä 40 erilaista äänikirjaa suomeksi. Nämäkin ovat enimmäkseen kasetilla olevia äänikirjoja.
Missä...
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Pikaisesti tulee mieleen ainakin kotimainen elokuva Vieraalla maalla. Romanttisessa komediassa mies on ihastunut maahanmuuttajien kielikurssin opettajaan.
Good morning, Vietnam -elokuvaan sisältyy mm. kohtauksia, joissa paikalliset opiskelevat englantia vauhdikkaan tiskijukan opastuksella. Klassikoista ainakin My Fair Lady käsittelee oppimista aikuisena.
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimen Hanhela kohdassa kerrotaan, että Suomen murteissa sanalla hanhi tarkoitetaan myös villejä vesilintuja ja siksi se onkin varsin tavallinen erilaisten vesistöpaikkojen ja soiden nimeämisessä eri puolilla maata, varsinkin Pohjanmaalla. Huomattavaa on, että kansanrunoissa sana hanhi käytetään naisesta kiittävässä, hellittelevässä sävyssä, ei merkityksessä typerys kuten nykyisessä yleiskielessä. Hanhi-paikannimistä on tullut sukunimiä lähes yksinomaan Pohjanmaalla tai Peräpohjolassa ja Lapissa.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
