Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Keijo "Kicke" Paananen on mukana ainakin levyissä Sinulle @ minulle ja Elämän estradilla. Kristillinen kirjakauppa Kotisataman valikoimissa on cd-levy Sinulle @ minulle http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4320&luokkaid=&fr…
Elämän estradilla cd-levy on loppuunmyyty
http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2189&luokkaid=&fr…
Keijo "Kicke" Paanasen levyjä löytyy myös kirjastojen kokoelmista, joita löytyy Kirjastot.fi Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä omassa kotikirjastossa, helsinkiläiset myös verkossa sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Olisikohan kyseessä Rudolf Koivun satu Pitkänenäinen kuninkaantytär. Siinä prinsessan nenä kasvaa rangaistukseksi ilkeydestä. Satu sisältyy kokoelmaan Koivu, Rudolf : Rudolf Koivun satukirja / [koonnut Marja Kemppinen]. Otava, 1976. http://www.helmet.fi/record=b1346032~S9*fin
ja teokseen Meidän lasten elämää : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonnut] Aukusti Salo ; kuvittanut Rudolf Koivu. Otava, 1935. http://www.helmet.fi/record=b1065572~S9*fin
Satuhakemistoja Internetissä : http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
HelMet-kirjastoista löytyy yksi kappale etsimäänne Novita-lehden numeroa, mutta kyseinen numero on tällä hetkellä lainassa. Novita-lehti ilmestyi vuosina 1989-2001 nimellä Uudet käsityöt. Voitte tehdä lehdestä varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen lehden numero on tilattavissa lukusalikäyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista hakea kyseisestä aiheesta tietoa Web-Origossa muun muassa hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol*.
Esimerkiksi seuraavat amerikansuomalaisia käsittelevät teokset kuuluvat Pieksämäen kokoelmiin:
Aaltonen, Markus: Ameriikan Antti
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti
Yli-Olli, Marjatta: Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muistelukerronta Pohjanmaalla
Lisäksi Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen uutuusteos Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, 2014) sisältää useita lähdeluetteloita ja runsaasti tuoretta tietoa aiheesta. Kirjaa ei ole Pieksämäen...
Klapuri ei ole sukunimenä kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 137 nykyistä tai entistä Klapuria:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen merkitystä emme saaneet selville. Sitä ei mainita kirjaston nimikirjoissa tai muissakaan käyttämissämme lähteissä.
Suomen murteiden sanakirjan (seitsemäs osa, 2003) mukaan klapu-sanalla on eri murteissa paljonkin merkityksiä. Sen merkitys voi olla murteen mukaan 1. pilkottu polttopuu, pilke, 2. johonkin narulla tms. kiinnitetty puinen nimilappu, 3. varsta tai sen teräosa, 4. kontin kannen sulkimena toimiva puunappula, 5. tuuliviirin kääntyvä osa, lapa tai 6. muu puukappale, laudan pala, kalikka, palikka (s. 577...
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);...
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantilinja tuottaa sokeille ja heikkonäköisille kirjallista aineistoa saavutettavassa muodossa, kehittää keinoja ja tarjoaa tukipalveluja näkövammaisten tiedonsaannin helpottamiseksi sekä toimii asiantuntijana alan kysymyksissä.
Tiedonsaantipalveluiden nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.nkl.fi/tiedons/index.htm
mistä löytyvät myös henkilökunnan yhteystiedot. Sähköpostiasioissa lähetä viesti osoitteeseen
info@thp.nkl.fi
tai puhelimitse Näkövammaisten Keskusliitto ry,
puhelinvaihde 09 - 396 041/ tiedonsaantipalvelut
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Darren Shania ja hänen teoksiaan koskevaan kysymykseen on vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a69460d1-d…
Saarikallen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo, että Dag nimi on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "päivä". Dag voidaan tulkita itsenäiseksi nimeksi tai Dag-alkuisten nimien (esim. Dagobert) lyhentymäksi. Nimestä ei ole paljon mainintoja Pohjolan keskiaikaisissa lähteissä, mutta se saattaa esiintyä suomalaisessa kylännimessä Dagsmark. Dagiksi nimettiin Suomessa 1900-luvun aikana alle 150 henkilöä, joista valtaosa on syntynyt vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa nimi oli lähes poistunut käytöstä ja esimerkiksi vuosina 2000-2005 se annettiin vain kaksi kertaa.
Rikhard puolestaan on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Ricohard, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa "voimakasta hallitsijaa"....
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...
Kotiliesi-lehteä on varastoitu Turun kaupunkirjastoon vuodesta 1925 lähtien. 50- ja 60-luvuilta olevat lehdet on sijoitettu lehtivarastoon. Niitä voi pyytää lainaksi tekemällä tilauksen kirjaston asiakaspalveluun. Muita Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi hakea Vallusta, joka on kirjaston varastoon siirrettyjen lehtien tietokanta http://vallu.turku.fi/hfk.asp
Siitä näkyvät saatavissa olevien lehtien vuosikerrat sijoituspaikkoineen.
Mikrofilmatut lehdet löytyvät linkistä http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
