Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
Kouvolan pääkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kaksi englanninkielistä Makedonian matkaopasta: Eastern Europe (2009) ja Thammy Evans, Macedonia: the Bradt travel guide (2007). Haminan kirjastosta voisi saada myös Richard Plunkettin teoksen Western Balkans (2006), kunha asiakas sen ensin palauttaa. Suomenkielisiä Makedonian matkaoppaita ei ole Kymenlaakson ulkopuolellakaan.
Suomi-makedonia sanakirjaa ei näytä olevan missään kirjastossa. Sen sijaan englanti-makedonia-englanti -sanakirjoja on muutamassa kirjastossa. Sellaisen voisi pyytää kaukolainaksi.
Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
Yleisradiolla on vastauspalvelu nimeltä "Mikä musiikki soi ohjelmassa?" osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/faq/ohjelmat/mika-musiikki-soi-ohjelmassa. Sinne voi lähetä kysymyksen sähköpostiosoitteella ohjelmapalaute@yle.fi ja kertoa miltä kanavalta ja koska kappaleen kuuli ja kuvailla kappaletta ja sen esittäjää.
Vastauspalvelusta vastattiin, että "Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on tullut vain puheohjelmaa tuohon kellonaikaan. Mainitsemasi My Funny Valentine on soinut Yle Radio 1:llä, mutta aamupäivällä. Silloin sen esitti matalaääninen naislaulaja Chet Baker.
Laulu on kuunneltavissa Areenassa Muistojen bulevardi -ohjelmassa vielä n. kolmen viikon aja. Tässä linkki: http://areena.yle.fi/radio/1777204"
My funnu Valentin -laulussa ei...
Kyseinen televisiosarja pohjautuu L.M. Montgomeryn viehättävään kirjasarjaan. Sarjan ensimmäisen kirjan alkuperäinen nimi on Emily of New Moon. Sarja on käännetty suomeksi ja sen osat ovat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta http://www.libplussa.fi löytää tekstiilien palonsuojauksesta seuraavat kirjat: Rämö Johanna Sisusteiden paloturvallisuus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999, 30s. ja Pakkala Liisa Tekstiilien paloturvallisuus Suomen palontorjuntaliiton julkaisu 1983, 94s. Libplussasta selviävät teosten saatavuustiedot.
Internetissä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivut http://www.spek.fi Sivulta löytyy kohta tuotemyynti ja tuotteet aakkosjärjestyksessä, josta löytyy Tekstiilien paloturvallisuus -lehtinen sekä Tekstiilit ja paloturvallisuus -opetuspaketti, joista jälkimmäinen sijaitsee Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa. Spekin sivuilta voi myös em kirjoja ostaa....
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
"Maaliskuu jo aurinkoinen", kertoo tämä aikaisempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/comment/65423?language_content_entity=fi
https://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Kuukausirunot.htm on samaa mieltä.
Tilastot pitkäaikaisimmista kansanedustajista löytyvät eduskunnan verkkosivuilta: Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907 -Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy täältä: Kaikki vaalikaudet
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Oletan, että esitelmäsi aihe tarkoittaa yleensä islamilaista arabikulttuuria ja naisen asemaa siinä.
Perustietoa arabinaisten kulttuurista löydät kirjoista: Islamin porteilla / toim. Allahwerdi, 1992 ja Islamilainen kulttuuri / toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, 1998. Aikaukauslehtiartikkeleita löytyy aiheesta: Turkia, Rauni
Islamin maiden nainen kantaa suvun kunniaa
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 24-27
Markkanen, Ullamaija
Mitä on hunnun takana?
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 27-29
Ypyä, Reija
Egyptiläisen naisen asu kätkee ja paljastaa
JULKAISUSSA:...
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Lapin ei-saamelaisten asukkaiden identiteetistä ei löytynyt lyhyttä määritelmää (olisiko sellaisen määritelmän kirjoittaminen uhkarohkeaa?), mutta aiheesta on kirjoitettu esim. Veli-Pekka Lehtolan teoksessa Rajamaan identiteetti (SKS 1997).
Joensuussa v. 1999 pidetyillä sosiologiapäivillä on Leena Suopajärvi käsitellyt lappilaista identiteettiä mm. seuraavasti:"Lappilaisuuden rakentuminen Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailuissa. Identiteetin käsite on suhteen käsite. Identiteetit kiinnittävät ryhmät ja yksilöt erilaisiin asemiin ympäristönsä suhdeverkossa.
Suhde-ulottuvuuden huomioonottaminen tuo identiteetin käsitteeseen mukaan ajan ja paikan: identiteetti ei määrity tyhjiössä.Lappilaisuutta konstruoidaan maakuntalehti Lapin Kansan...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) löydät viitteitä hoitotieteen filosofiaa käsittelevistä teoksiin esim. yhdistämällä asiasanaan hoitotiede jonkin asiasanoista filosofia, etiikka, tutkimus, teoriat tai tieteenfilosofia. Hoitotieteen luokassa 59.21 on mm.Rosemarie Rizzo Parsen toimittama teos Elämyksiä : ihmisenä kehittymisen teoria käytännössä ja tutkimuksessa (Kirjayhtymä, 1997) sekä Jouni Tuomen väitöskirja Suomalainen hoitotiedekeskustelu (Jyväskylän yliopisto, 1997).
Lehtiartikkeleja aiheesta voit etsiä artikkeliviitetietokannoista. Sekä BTJ:n Aleksi-tietokantaa että Linnea-palveluihin kuuluvaa Arto-tietokantaa pääset tutkimaan eri kirjastoissa, Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa ehkä...
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Sukunimeä Toppinen esiintyy erityisesti Oulun seudulla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen raja-alueilla. Nimi voi mahdollisesti olla peräisin etunimestä Topias, josta on ollut käytössä muotoja Topi, Toppi ja Toppe. Nimen taustasta on Kyyjärvellä esitetty selitys, jonka mukaan Toppinen olisi muotoutunut nimestä Stop tai Stoppi, joka olisi mahdollisesti ollut käytössä sotilasnimenä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. (2000)
Hopearannan aarre -kirjassa Kristiania ei tavata. Sen sijaan ponitallilaiset tapaavat kuuluisan esteratsastajan, Timo Södermanin, joka tarjoutuu pitämään heille ratsastusleiriä Päivi Kiisken sedän entisessä kartanossa Hopearannassa. Leiri muuttuu aarrejahdiksi. Kikka ja Repe eivät seurustele, vaikkakin loppupuolella kirjaa vaihtavat lämpimän kädenpuristuksen.
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
