Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta http://www.libplussa.fi löytää tekstiilien palonsuojauksesta seuraavat kirjat: Rämö Johanna Sisusteiden paloturvallisuus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999, 30s. ja Pakkala Liisa Tekstiilien paloturvallisuus Suomen palontorjuntaliiton julkaisu 1983, 94s. Libplussasta selviävät teosten saatavuustiedot.
Internetissä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivut http://www.spek.fi Sivulta löytyy kohta tuotemyynti ja tuotteet aakkosjärjestyksessä, josta löytyy Tekstiilien paloturvallisuus -lehtinen sekä Tekstiilit ja paloturvallisuus -opetuspaketti, joista jälkimmäinen sijaitsee Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa. Spekin sivuilta voi myös em kirjoja ostaa....
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja...
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Sukunimeä Toppinen esiintyy erityisesti Oulun seudulla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen raja-alueilla. Nimi voi mahdollisesti olla peräisin etunimestä Topias, josta on ollut käytössä muotoja Topi, Toppi ja Toppe. Nimen taustasta on Kyyjärvellä esitetty selitys, jonka mukaan Toppinen olisi muotoutunut nimestä Stop tai Stoppi, joka olisi mahdollisesti ollut käytössä sotilasnimenä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. (2000)
Hopearannan aarre -kirjassa Kristiania ei tavata. Sen sijaan ponitallilaiset tapaavat kuuluisan esteratsastajan, Timo Södermanin, joka tarjoutuu pitämään heille ratsastusleiriä Päivi Kiisken sedän entisessä kartanossa Hopearannassa. Leiri muuttuu aarrejahdiksi. Kikka ja Repe eivät seurustele, vaikkakin loppupuolella kirjaa vaihtavat lämpimän kädenpuristuksen.
Voisi kokeilla ainakin näitä, toiset kaunokirjalliset teokset ovat hyvinkin vahvasti tietokirjallisuutta ainakin silloin kun ne ovat omaeläkerrallisia. Pro -gradutyö (3) ja väitöskirja (4) ovat töitä jotka perustuvat kasvattilasten kertomuksiin:
1.Kostamo, Eila : Mulperipuun mehu : (omaelämäkerrallinen) romaani
2. HÄMÄLÄINEN, HELVI : Uusi Aadam / Helvi Hämäläinen (psykologinen romaani)
3. Tämän pro -gradutyön voinee kaukolainata, kysy kirjastosta--> Tekijät: Malin, Sanna
Nimeke: Kasvattilapsena Suomessa : kertomuksia ja kokemuksia vuosilta 1880-1940 / Sanna Malin
Aineisto: kirja
Julkaistu: Turku , 1993
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto , folkloristiikka
4. Väitöskirja, saanee kirjastoon kaukopalvelun kautta kuten...
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Anne-Liisa Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet on meillä hankinnassa ja siihen voi jättää ennakkovarauksen.
Geraint Andersonin Cityboy-kirjaa ei tietääksemme ole vielä suomennettu, joten sitä ei hankita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
Yleisradiolla on vastauspalvelu nimeltä "Mikä musiikki soi ohjelmassa?" osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/faq/ohjelmat/mika-musiikki-soi-ohjelmassa. Sinne voi lähetä kysymyksen sähköpostiosoitteella ohjelmapalaute@yle.fi ja kertoa miltä kanavalta ja koska kappaleen kuuli ja kuvailla kappaletta ja sen esittäjää.
Vastauspalvelusta vastattiin, että "Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on tullut vain puheohjelmaa tuohon kellonaikaan. Mainitsemasi My Funny Valentine on soinut Yle Radio 1:llä, mutta aamupäivällä. Silloin sen esitti matalaääninen naislaulaja Chet Baker.
Laulu on kuunneltavissa Areenassa Muistojen bulevardi -ohjelmassa vielä n. kolmen viikon aja. Tässä linkki: http://areena.yle.fi/radio/1777204"
My funnu Valentin -laulussa ei...
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja.Tällä hetkellä se on paikalla mm. Vantaan pääkirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kirjastossa on luettavissa julkaisu
Kimmo Granqvist: Suomen romanikielten käänteissanasto.
Suomen romanikielen bibliografiaa on osoitteessa
http://www.domlang.fi/tutkimus/bibliografia.html
Internetissä on muutamia englanninkielisiä linkkejä, jotka sisältävät myös sanastoja:
http://www.geocities.com/soho/3698/rom.htm
http://www.geocities.com/Paris/5121/rumney.htm
http://www.miniclan.org/pathrell/romany.htm
