Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Hei,
Itse laki ja sen viimeisin muutos löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Klikkaa "lainsäädäntö" ja ruksaa "hae säädöksen numerolla tai nimellä" ja kirjoita laatikkoon "asunto-osakeyhtiölaki".
Kuluttajaviraston sivuilta löytyy tietoa asumisesta ja kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiössä osoitteesta: http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html. Tiedot ovat kesäkuulta 2001.
Asiasanalla zimbabwe löytyi pääkaupunkiseudun aineistohausta seuraavat äänitteet:
Bhundu Boys: Muchiyedza - Out of the dark; Mapfumo, Thomas: Chimurenga; Maraire, Dumisani: Shona spirit; Mapfumo, Thomas: Chimurenga forever; Mukwesha, Virginia: Farai; Bhundu Boys: Friend on the road; Balafon: Marimba ensemble; Mtukudzi, Oliver: Shoko; Maraire, Dumisani: Chaminuka.
Saatavuustietoja voit katsoa osoitteessa: http://www.libplussa.fi/ (Voit myös itse tehdä haun kirjoittamalla asiasanaksi zimbabwe ja valitsemalla valikosta: näytä vain cd-levyjä.)
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kirjassa "Maailman myytit ja tarut" tekijä: Arthur Cotterell, kerrotaan amatsoneista seuraavaa:
"Kreikkalaisessa mytologiassa vähäaasialainen naissoturiheimo. He ratsastivat taisteluun hevosen selässä ja leikkasivat irti toisen rintansa kyetäkseen tehokkaammin ampumaan jousella ja sinkoamaan keihäitä. Amatsoninaisen oli lupa rakastella vasta kun hän oli tappanut miehen. Koska yhteisössä ei suvaittu miehiä, oli kumppani löydettävä toisen heimon tai kansan keskuudesta. Miespuoliset jälkeläiset surmattiin, silvottiin tai annettiin isälleen. Kuuluisin amatsoni oli Hippolyte, jonka Herakles surmasi suorittaessaan yhdeksättä urotyötään."
Amatsoneista löytyy kuvia kirjoista:
Bellingham, David: Kreikan mytologia (sivut 78 ja 110)
Taiteen...
Kophtan lauluja I ja II löytyvät Johann Wolfgang von Goethen "Runoja" -nimisestä kokoelmasta, jonka Otto Manninen on suomentanut v. 1928. Uusi painos tästä kirjasta on ilmestynyt Delfiinikirjat-sarjassa 1980, siitäkin löytyvät nämä kaksi runoa, joista kysymäsi on jälkimmäinen.
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Kyllä, Freddie Mercurylle on pystytetty patsas, mutta se ei ole Englannissa vaan Sveitsissä Montreux'n kaupungissa. Seuraava sivusto on omistettu Freddie Mercurylle ja siinä on kuvia vuonna 1996 pystytetystä patsaasta:
http://www.montreuxshopping.ch/bazarsuisse1/freddie.html
Englannissa näköjään jätetään kukkia Freddie Mercuryn muistopäivänä hänen Lontoon kotiaan reunustavan kiviaidan viereen. Tällä sivustolla on kerrottu asiasta ja mukana on kuvia:
http://ring_man.tripod.com/fm10/fm10.html
Freddie Mercuryn mukaan on nimetty ruusu:
http://www.mr-mercury.co.uk/rose_-_freddie_mercury.htm
Kaikille Freddie Mercuryn ihailijoille on "ystävä-sivusto", johon voi liittyä:
http://www.geocities.com/freddievtb/fmfg.htm
Sam McBratneyn kuvakirjassa Arvaa kuinka paljon sinua rakastan? (WSOY, 1997, 951-0-21978-9) iso ja pieni jänis yrittävät ylittää toisensa rakkauden määrässä: pikku pupu melkein voittaa, kun sanoo rakastavansa isoa pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun, mutta iso pupu panee vieläkin paremmaksi: hänpä rakastaa pikku pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun JA TAKAISIN.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on LEMPIÄINEN, PENTTI: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia Kirjastot.fi -sivulta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vanhojen vastausten arkistoa ja tehdä sinne hakuja esim. termillä nimet tai etunimet. Nimikysymyksiä on meille tullut viime aikoina jostain syystä paljon.
Lyhyesti selityksiä Lempiäisen mukaan:
MIIA > Mirjam > Mirja > Vilhelmiina > Maria (Jeesuksen äiti); toivottu lapsi, näkijätär, herratar ...
KRISTINE, Kristiina, Kristin, Kristina; kreik. ja lat. Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen ...
KAROLIINA, Karolina; lat. Carolukselle kuuluva...
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä:
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996)
Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001)
Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999)
Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986)
Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Hei, valitettavasti Anna-Leena Härkösen sähköpostiosoitetta ei löydy. Ehkä palaute menee perille hänen kustantajansa Otavan kotisivujen kautta: www.otava.fi, siellä kohdassa Ota yhteyttä on alempana Anna palautetta -otsikko.
Anna-Leena Härkösellä ei ilmeisesti ole ihailijakerhoa, jonka kautta posti saattaisi mennä perille.
Verkkotietosanakirja Facta tietopalvelu määrittelee kirjaston näin:
"yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja.
Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään (tietopalvelu)."
Määritelmä pitää varmasti paikkansa, mutta antaa kyllä hyvin suppean kuvan kirjastotoiminnasta.
Hei!
Wikipediasta löytyi jonkinlainen kuva Karoliinien kenttätyöläisestä, jolla näyttää olevan päässä kuvatunlainen hattu. Kuva on otsakkeen taistelut alla, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Karoliinit_(sotilaat)#Taistelussa_2
Myös teoksessa Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto on erilaisia sotilaiden asusteita, mutta ei mielestäni noinkaan selkeää kuvaa kuin tuo Wikipedian kuva.
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
