Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
John Douglasin Mindhunter--inside the FBI:s elite serial crime unit -teosta ei ole vielä käännetty suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) kyseinen kirja löytyy englanninkielisenä Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta.
Nimi Hermione tulee kreikkalaisesta tarustosta. Hermione oli Spartan kuninkaan Menelaoksen ja Helenen tytär, Akhilleuksen pojan Neoptolemoksen ja myöhemmin Oresteen puoliso. Englantia puhuvassa maailmassa nimeä teki tunnetuksi Shakespeare, jonka Talvisessa tarinassa Hermione oli yksi päähenkilöistä.
On esitetty, että Hermione on johdettu jumalten sanansaattajan Hermeksen nimestä. Sen etymologiasta ja merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Yksi suosituimmista tulkinnoista nimen taustaksi on "kivikasaa, rajamerkkiä" tarkoittava sana kreikan sana ἕρμα (herma).
Lähteet:
Mytologian sanakirja
Babies' names
British baby names | https://www.britishbabynames.com/blog/2015/05/hermione.html
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi sukupuolenkorjausleikkauksista ei löytynyt valmiina verkosta. Ylellä on pari artikkelia, joista löytyy tietoja sukupuolenkorjausleikkausten määristä. Artikkelissa “Seksuaalinen nautinto säilyy” – Pääsimme ensimmäisinä Suomessa kuvaamaan sukupuolenkorjausleikkausta (26.2.2018) kerrotaan, että vuonna 2003 Suomessa tehtiin kymmenen sukupuolenkorjausleikkausta, kun nykyään vuodessa tehdään 60 leikkausta. Artikkelissa Mieheksi ja takaisin (8.12.2019) (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/08/27-vuotias-nita-katuu-sukupuolensa-korjaamista-mieheksi-toivon-etta-olisi-ollut) taas kerrotaan näin:
Vuosina 2003–2007 [sukupuolenkorjaushoitojen] tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta,...
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),...
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Teoksessa Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1. -(Kodin suuret klassikot) on erinomainen tiivistelmä Teuvo Pakkalan elämästä ja tuotannosta. Sivulla 60 otsikon "Uudestisyntynyt kirjailija" alla käsitellään juuri novellikokoelmaa Pikku ihmisiä.
Lehdet löytyvät Pääkirjaston varastosta Pasilasta. Kysy henkilökunnalta, puh. 31085426.
Pääkirjaston varastossa säilytettävät lehdet löydät osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… - täällä kerrotaan myös mitkä vuosikerrat Koululaisesta varastosta löytyvät.
Koulukuraattorin työstä on tehty suomeksi alla olevat väitöskirjat. Tiedot ovat peräisin yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDAsta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa. Aineiston saatavuustiedot näkyvät niinikään LINDAsta. Jotkut väitöskirjoista saattavat kuulua myös yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Sipilä-Lähdekorpi, Pirkko: "Hirveesti tekijänsä näköistä" : koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla (Finn lectura, 2004)
Hovila, Helena: Opettajan ja oppilaan kohtaaminen koulusituaatiossa (Tampere University Press, 2004)
Myös verkkojulkaisuna:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6073-1.pdf
Lipiäinen, Toivo: Oppilashuolto ja erityisesti koulukuraattorin rooli (Turun yliopisto, 1977)
Termillä "oppilashuolto" löytyy seuraavat väitöskirjat...
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, josita kaksi kuuluu Lizzie McGuire -sarjaan:
Ota iisisti, Kate! [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell). (Lizzie McGuire)
Villiä menoa [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell) (Lizzie McGuire)
sekä saturomaani Salaperäinen siemen (kuvittanut Judith Holmes Clarke ja Disneyn taiteilijat). [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006
Amazon.com verkkokirjakaupan, http://www.amazon.com/ haussa löytyi useampi lasten kirja tekijältä. Muita kuin yllämainitut ei ole suomennettu ainakaan vielä http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw/103-9848095-4554261?url=search-ali… .
Nämä kolme teosta näyttävät löytyvän monista kirjastoista ja käännettyinä eri kielille...
Voit etsiä asiasta lisätietoja Opetusministeriön tekijänoikeussivuilta, josta löydät linkkejä myös tekijänoikeusjärjestöihin. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?la…
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen...
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
