Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Valitettavasti kyseistä dokumenttia ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastoon hankitun DVD-aineiston tulee sisältää kirjasto-oikeudet. Monet elokuvat ja musiikkiaineistot jäävät tästä syystä hankkimatta kirjaston kokoelmiin.
Ensimmäinen Eemelikirja ilmestyi Ruotsissa nimellä Emil i Lönneberga, vuonna 1963! Eemeli on siis keski-ikäinen mies!
Eemeli oli Lindgrenin isän, Samuel Augustin, lempihahmoja.
Lindgren kertookin että samanaikaisesti kun Eemeli eli vaikutti toinen pieni samanikäinen poika nimeltä sanuel August naapurikylässä. Osa kirjan seikkailusta on Astrid Lindgren kuullut isänsä kertovan.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren
http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussamme jo aiemmin. Kopioin vastauksen http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d0c9… arkistosta tähän:
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700...
Tervetuloa Mr. Chance -elokuvaa ei saa kirjastoista. Sillä ei ilmeisesti ole lainausoikeuksia. Englannin- ja ruostinkielisin tekstein (Being there) sitä saa ostettua dvd-levynä ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi ja Filmifriikistä www.filmifriikki.fi.
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
”Battlestar Galactican” aikaisemmat tuotantokaudet on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, joten pitäisin varsin todennäköisenä, että neljäskin tuotantokausi hankitaan, jos se vain tulee saataville.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmä näyttää, ettei neljättä tuotantokautta ole vielä tilattavissa. Kirjastot eivät nimittäin voi noin vain ostaa elokuvia lainattavaksi, vaan niiden täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi. Täytyy siis vielä odottaa, että sarjan levittäjä tarjoaisi siitä kirjastoille lainauslisenssin sisältävää versiota.
Kasetin sisältö tallentuu dvd:lle digitaalisessa muodossa. Todennäköisesti levy on jäänyt viimeistelemättä (=finalize, finalizing). Viimeistely tehdään juuri siksi, että levy toimisi eri laitteissa. Kirjaston digitointilaite viimeistelee jotkin levyt automaattisesti (riippuu levymerkistä), mutta toiset levyt täytyy viimeistellä manuaalisesti (eli etsiä viimeistelytoiminto laitteen valikoista). Teidän pitäisi tulla takaisin kirjastoon viimeistelemään dvd-levy. Ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeista. Henkilökunta neuvoo mielellään.
Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Kirjastot ottivat keväällä käyttöön valtakunnallisen E-Kirjaston, se korvaa aiemmin käytössä olleet Ellibs- ja Overdrive-e-kirjapalvelut sekä etäkäyttöisen ePress-aikakauslehtipalvelun. Palvelut ovat tähän asti toimineet rinnakkain, siis sekä uusi että palvelu ovat olleet käytössä, mutta vähitellen vanhat palvelut häviävät. Heinäkuun alussa ePress (aiemmin eMagz) poistui käytöstä. Jos haluat edelleenkin lukea kirjaston tarjoamia sähköisiä aikakauslehtiä, sinun täytyy ottaa käyttöön uusi E-Kirjasto -sovellus. Sovelluksen voi ladata älypuhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta (AppStore tai Playkauppa). Kun olet ladannut sovelluksen, siihen täytyy kirjautua vahvaa tunnistusta käyttäen, käytännössä siis pankkitunnuksia tai...
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
