Kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleen, joilla nykyään on netissä hyviä sivustoja ja kauppoja.
Jotta voisit löytää juuri oikean aapisen, olisi hyvä, jos tietäisit esimerkiksi tekijän nimen.
Voit kuitenkin selata myynnissä olevia aapisia kirjoittamalla hakuruutuun sanan aapinen ja sitten tarkkailla vuosilukua.
Täällä näyttäisi olevan myynnissä 40-luvulla ilmestynyt Meidän lasten aapinen, jonka on kuvittanut Rudolf Koivu:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikvaari.fi/haku.asp?CurrentPage=3&Submit=Seuraava sivu&nimi=aapinen&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full
Täällä näyttää olevan mukana myös kirjojen kansikuvat:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvariaatti.net/...
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Useimmat kustantajat vastaanottavat käsikirjoituksia sekä paperisena että sähköisessä muodossa. Käsikirjoituksen valmiusasteen suhteen vaatimukset voivat vaihdella paljonkin. Tietokirjailija saattaa ehkä saada kustannussopimuksen jo esittelemällä idean ja suunnitelman, kaunokirjallista teosta taas kannattanee tarjota vasta mahdollisimman valmiina.
Kustantajien yhteystietoja löydät esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta http://goo.gl/yur5K9 Monilla kustantajilla on omilla sivuillaankin ohjeita kirjailijaksi haluaville, tässä esimerkkinä Otavan sivu http://goo.gl/I9SVMV
Kustantajien neuvoja löytyy mm. Helsingin sanomien artikkelista http://goo.gl/CBMdC ja Suomen kirjailijaliiton sivuilta http://goo.gl/gR7Xh4 sekä Suomen...
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Elonet.fi-tietokannassa on yksityiskohtaiset tiedot Pekka Parikan ohjaamasta Talvisota-elokuvasta (1989). Musiikista vastannut Juha Tikka sai vuonna 1990 Jussi-palkinnon parhaasta elokuvamusiikista.
Musiikkia on elokuvassa katkelmina: Elonetin listauksen mukaan erilaisia musiikkiteoksia elokuvassa on vain noin 15 minuutin verran. Teemat kylläkin toistuvat elokuvan eri kohdissa.
Soundtrackia Talvisodasta ei ole julkaistu, mutta Tikan säveltämästä alkumusiikista Jarmo Saari Filmtet -teki oman versionsa albumillaan Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (2001). Siinä se on nimellä Sota ja rauha.
Tikka sävelsi elokuvan alku- ja loppumusiikin. Myös Jukka Haaviston säveltämä Luutnantti Haaviston teema lienee tehty tätä elokuvaa varten. Muuten...
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Hei, Tilastokeskuksella on maksullinen tietokantapalvelu nimeltä "Kunnittaiset toimipaikkatilastot - KunTo" (http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html).
KunTo-palvelu on maksullinen Internet-välitteinen tilastopalvelu, joka sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. Aluejakoina tietokannassa on kunta, seutukunta tai maakunta.
Tietokannasta voi teettää maksullisia selvityksiä yritysrekisterin tietopalvelussa (yrek@tilastokeskus.fi) tai Tilastokirjastossa.
KunTo on kaikkien tiedontarvitsijoiden käytössä maksutta Tilastokirjaston asiakaskoneilla (http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html).
Itsepalvelussa asiakas voi muodostaa tietokannasta taulukoita ja tulostaa niitä paperille. Tietojen...
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
Runo Älkää kootko kultaa ja jalokiviä (Samlen icke guld och ädelstenar) on julkaistu kokoelmassa Septemberlyran (suom. Syyskuun lyyra) vuonna 1918.
Lähteet:
Södergran, Edith: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1949. (s. 159, 204)
Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Otava, 1994. (s. 81, 103)
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä...
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Monissa suuremmissa kirjastoissa on lasten kuvakirjoissa otettu erikseen tunteita käsittelevät kuvakirjat. Kannattaa kysyä kirjastostasi, onko heillä ne erillisessä paikassa, jolloin paikallaolevat löytyvät helposti.
Tässä joitain tunteita käsitteleviä kuvakirjoja:
-Kaapo Kanin känkkäränkkä / kirjoittanut M. Christina Butler (kiukku, kiukuttelu)
-Onni-poika tahtoo kaiken / Sanna Pelliccioni (kiukku, kiukuttelu)
-Jakke ja Simo / Anneli Kanto (pettymys)
-Tuleeko vaari vielä takaisin? / Timo Parvela (suru, kuolema)
-Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg (empatia)
-Tänään olen aurinkoinen / Gillian Shields, Georgie Birkett (ilo, suru, vihaisuus)
-Paavo on reilu kaveri / Thierry Robberecht (ilkeys, ystävällisyys)
Lisää löytyy...
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Haavikon ratsutalli -sarja ei ole jatkunut mainitsemasi
kirjan jälkeen. Voit lähettää kirjeen kirjailijalle hänen
kustantantajansa osoitteeseen: WSOY Bulevardi 12 00120 Helsinki. Ja kuoreen tietenkin nimi Merja Jalo. Kirjailija
vastaa sinulle, jos laitat mukaan postimerkin.
Aikakoneen http://www.aikakone.org/uudet.htm mukaan Eeva Andersson oli kirjoittamassa v.2001 sarjaan Viimeinen papitar -nimistä jatko-osaa, mutta ei se ole ilmestynyt. Tämä on tarkistettu luettelosta https://finna.fi joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista.
