Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samantapaiseen kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" . Näin saat yli 900 kirjaa hakutulokseksi. Seutukirjaston rekisterissä kaunokirjallisuuden luokka on alkukielen luokka.
Pääkaupunkiseudun aineistorekisterissä Helmetissä kaunokirjallisuudessa on käytetty sitä luokkaa, jolle kirja on käännetty. Nykyisessä Helmetin versiossa sinun täytyy mennä tarkennettuun hakuun ja kirjoittaa hakusanoiksi 'venäjä...
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja.
En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet...
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Kävin samanlaisella asialla kirjakaupassa juuri. Päädyin Carlos Ruiz Zafonin kirjaan. Ne ovat aikuiselle yleisölle kirjoitettuja, mutta täynnä jännittävää ja vähän mystillistä ilmapiiriä. Kirjoja on useita Henkien labyrintti, Enkelipeli, Taivasten vanki, Tuulen varjo, Marina. Jos nämä tuntuvat liian aikuismaisilta, olisi ehkä kotimainen klassikko Mika Waltari. Waltarin historiallisia romaaneja oli esillä kaupoissa myös. Sinuhe egyptiläisen lisäksi Turms Kuolematon, Mikael Karvajalka, Ihmiskunnan viholliset. Itse luin tuon ikäisenä kaiken, jonka oli kirjoittanut Agatha Christie. Hänenkin teoksiaan on kaupoissa hyllyssä valittavina.
Muita ehdotuksia Sachar Louis, Paahde, Aleksi Delikouras Nörtti-sarja tai soturikirjat tai ehkä Jeff...
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana.
Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all
Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista:
https...
Tässä teoksia, jotka löytyivät asiasana-haulla liittyen naisiin ja johtajuuteen:
Henttonen, Elina: Teknologiayrittämisen sukupuoli : naiset miesten maailmassa / Elina Henttonen, Päivi Eriksson, Susan Meriläinen. Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu, 2003; Perheentupa, Britt-Marie: Kuuntele sukupuolesi viisautta / Britt-Marie Perheentupa ; toimittanut Terttu Etelämäki. Jyväskylä : Atena, 2001; Aaltio-Marjosola, Iiris: Naiset, miehet ja johtajuus / Iiris Aaltio-Marjosola. Helsinki : WSOY, 2001; Naiset ja miehet vallankahvassa : päätöksentekoindikaattoreita eri hallinnon aloilta ja organisaatioista / toimittanut Pia Pulkkinen. Helsinki : Tilastokeskus, 2000; Airisto, Lenita: Rautarouva ; Teräsmies : globaalilla markkinapaikalla / Lenita...
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html .
Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä
sukulehteä.
Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla.
Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi
lähettää viestiä sukuseuralle.
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Elonet.fi-tietokannassa on yksityiskohtaiset tiedot Pekka Parikan ohjaamasta Talvisota-elokuvasta (1989). Musiikista vastannut Juha Tikka sai vuonna 1990 Jussi-palkinnon parhaasta elokuvamusiikista.
Musiikkia on elokuvassa katkelmina: Elonetin listauksen mukaan erilaisia musiikkiteoksia elokuvassa on vain noin 15 minuutin verran. Teemat kylläkin toistuvat elokuvan eri kohdissa.
Soundtrackia Talvisodasta ei ole julkaistu, mutta Tikan säveltämästä alkumusiikista Jarmo Saari Filmtet -teki oman versionsa albumillaan Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (2001). Siinä se on nimellä Sota ja rauha.
Tikka sävelsi elokuvan alku- ja loppumusiikin. Myös Jukka Haaviston säveltämä Luutnantti Haaviston teema lienee tehty tätä elokuvaa varten. Muuten...
Verkkolehti Nauhalaisessa on Matti Nikaman artikkeli Kirkasta. Artikkelin mukaan "hänen isänsä oli venäläistä syntyperää ja edellämainitun suvusta löytyi myös tataariverta ja yksi puolalainenkin. Äitinsä puolelta hän oli tiettävästi reininsaksalaista ja venäläis-karjalaista alkuperää."
http://www.nauhalainen.fi/wp/jotain-kirkasta/
Kirkan isä syntyi Pietarissa ja äiti Karjalan kannaksella:
https://yle.fi/uutiset/3-9421956
Lisää tietoa elämäkerrasta Enimmäkseen Kirkasta (kirjoittajat Kirill Babitzin, Raila Kinnunen).
Suomalaisten uutuuskirjojen tuleminen kirjastoon lainattavaksi kestää vaihtelevasti, yleensä parista viikosta pariin kuukauteen. Kaikki uudet suomalasiset uutuuskirjat eivät tule kirjastoon, koska kirjastot voivat päätää itse, mitä kirjoja ostavat. Varmaankin useimmat yleiset kirjastot pyrkivät ostamaan kaikki laadukkaat ja suositut uutuuskirjat. Ulkomaisten uusien kirjojen saapuminen suomalaisiin yleisiin kirjastoihin lainattavaksi kestää kauemmin, ehkä vuodenkin. Kannattaa kysyä lähikirjastosta, jos joku tietty uusi kirja kiinnostaa.
Netistä löytyy toki Rubik's Revenge aiheista materiaalia. Monet sivustoista tarjoavat mm. matemaattisia ratkaisuja ongelmaan, mutta muutama virtuaalinen kuutiokin löytyy. Googlen tarkennetulla haulla hakutermeillä "virtual Rubik's cube 4x4x4" ja rajaamalla pois sanat mm. download löytyy hakemassa kaltaista aineistoa.
http://www.npac.syr.edu/projects/java/magic/Magic.html
http://hi-games.net/cube-4x4x4/
http://wesandpreeti.com/rubiks/javacube/index.php
