Ilmeisen vaikeaa se taitaa olla. Hyvin toimiviksi koettuja ohjeita ei löytynyt. Tällaisia neuvoja kannattanee kokeilla: kulhollinen etikkaa kirjan lähelle tai tuuletus kirja pystyasennossa sivut levällään.
Toistaiseksi Helmet-kirjastoilla on koronatilanteen vuoksi rajoitetut palvelut ja ne palvelevat vain lyhytaikaista asiointia varten. Kirjastojen tiloja ei voi siis käyttää esimerkiksi opiskeluun.
Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustolta, milloin kirjastojen tiloja avataan pitempiaikaiseen käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Paakaupunki…
Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %) A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %) A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %) A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %) skannaus muistitikulle...
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Tässä kaksi rakennekynsien tekijöille ja alasta kiinnostuneille suunnattua Internet-sivustoa, joihin kannattaa tutustua.
Hooked on Nails -sivusto http://www.hooked-on-nails.com/ on koulutuksellinen sivusto, jossa on yksityiskohtaisia ohjeita kynsien valmistukseen, hoitoon ja poistoon.
Kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa BeautyTech-nimisessä sivustossa on oma osastonsa rakennekynsistä, NailTech Homepage http://www.beautytech.com/nailtech/index.htm . Sieltä löydät mm. ajankohtaisia artikkeleita ammattilaisten sivustoilta.
Nämä linkit löytyivät Googlen kautta hakusanalla "artificial nails".
Verkkokauppa Amazonista ( http://www.amazon.com ) löytyi hakusanalla "nails" kirja: Marian Newman: The Complete Nail Technician, 2nd edition....
Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Jukka Haaviston säveltämä ja myös sanoittama laulu "Pilkkimään" löytyy Viola-tietokannan mukaan nuottikäsikirjoituksena Kansalliskirjaston kokoelmista. Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio nuotista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
Turun kaupunginkirjastosta löytyy seuraava englanti-ruotsi-englanti sanakirja: Mats Bergström: Engelsk ordbok: engelsk-svensk/svensk-engelsk (744 s.;1992).
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Joensuun seutukirjaston Jokunen -kokoelmatietokannasta löytyivät seuraavat intenetin käyttöä ja käyttötapoja käsittelevät teokset:
Internetin käytön muutokset : tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 : tutkimuksen tuloksia,Tilastokeskus, 2009
Parjo, Lea: Tieto- ja viestintätekniikka arjessa : haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007, Tilastokeskus, 2008
Joensuu, Mika: Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2007
Nurmela, Juha: Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Tilastokeskus, 2007
Vertaiset verkossa : nettiäidit virtuaalihiekkalaatikolla / Terttu Munnukka, Irma Kiikkala ja Katri Valkama Teoksessa: Vapaaehtoistoiminta :...
Puistolan kirjaston aineisto on suurimmaksi osaksi varastossa remontin aikana, joten sitä ei mitä luultavimmin saa lainaan. Tikkurilan kirjastosta löytyvät kuitenkin ”Suuren käsityölehden” vanhatkin numerot, ja siellä on myös tuo kaipaamasi numero 1/2002. Järjestelmä on vain turhankin monimutkainen, sillä Vantaan lehdet ovat järjestelmässä erillään Helsingin lehdistä.
Kaipaamasi lehden voi varata Tikkurilasta mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Varauksen voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1096967~S9*fin. Varauksen tekemisen yhteydessä tulevalla listalla lehti on nimellä ”SKÄSIT 2002:1”. Varauksesta menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan teoksen noutamisen yhteydessä.
